Avattiin vihdoin keskiviikkona sentään syksyn vetokausi! Torella alkoi silmät kiilua heti, kun saatiin vetovaljaat päälle. Käytiin vakioreiteillä pururadalla, ja ekaa kertaa uskalsin testata myös lenkkeilijöiden ja yhden koiran ohitusta ilman vauhdin hidastamista ja liinan lyhentämistä. Turhaan oon siitä stressannut, toi koira rakastaa vetohommia niin paljon, ettei paljon muut asiat kiinnosta. Tehtiin neljä lyhyttä pätkää pienillä kävelytauoilla, ettei tule aloitettua liian rankasti. Kotimatka kuluikin sitten hihnakäytöstä kerratessa, vähän jäi vetomoodi päälle keepiksellä.
Traun omat vetovaljaat löytyi piilostaan. Traun kanssa kasvatan sille vähän lisää pohjakuntoa ihan pyörän vierellä juoksuttamalla ensin, sillä kun katoaa vetointo varsin helposti, jos kunto meinaa loppua kesken. Tehtiin kaks toosi lyhyttä pätkää palkkaämpärille. Menohaluja löytyi corgistakin, mutta sen kanssa pitää silti muistaa edetä vähän rauhallisempaan tahtiin, ettei into hommaan katoa. Canicrosskamppeethan multa löytyy myös, voi olla, että sen kanssa vaihdetaan vetohommat pääsääntöisesti siihen & talvisin toki hiihtoon, mikäli lunta tänne etelään saadaan. Canicrossissa ei ainakaan voi edetä liian vauhdilta, kun omistajalta loppuu kunto huomattavasti ennen koiraa :D
Haetaan nyt ihan rauhaksiin molemmille kesällä mun sairastelukierteen takia kadonneita lihaksia takaisin, ei meillä mikään kiire ole. On nuo kumpainenkin paremmassa lihaksessa kuin pari kuukautta sitten, Torekin saanut taas painoa lisää. Piti ostaa sille isompi ruokakuppikin, kun ei vanhaan enää mahdu kaikki sen pöperöt.
Seuruuta oon myös vahvistanut molempien kanssa muutamia kertoja. Idea on molemmilla tallessa, mutta kyllä siinä työtä riittää vähäksi aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti