12. helmikuuta 2015

Eteenpäinmenoa sekin on kun nenälleen kaatuu

Parit vetotreenit taas Toren kanssa takana. Käydään nyt keskenämmekin n. 5km hiihtolenkeillä. Kaverin kanssa kisailusta taisi olla hyötyä, nyt Torella on entistäkin enemmän intoa hommassa mukana. Tai ehkä vähän liikaakin..? Kävi eilen pieni vahinko, hidastuskäskyyn ei reagoitu riittävän nopeasti enkä mutkassa pysynyt polulla. No, ensi kerralla sujuu toivottavasti taas paremmin. Tavoitteena on nostaa vetolenkin pituus kuuteen kilometriin seuraavalla kerralla, jos vielä saadaan hiihtokelit takaisin... Alkaa olla vakioreitit niin jäisiä, ettei niille ole mitään asiaa suksilla. Tai ehkä muuten, muttei Toren vauhdilla :D

Tänään taisi olla koirilla aika rankka päivä. Meille nimittäin saapui Nana.


Nana ei jää mulle pysyvästi, kyllä noissa kahdessa omassakin riittää tekemistä. Nana on projekti, joka on mulla ennalta määrittelemättömän ajan, jos vaikka osaisin auttaa sitä. Pelkotilat, kroonistunut stressi, ilmeisesti kynsienleikkuuskin aiheuttaa vaikeuksia, mutta sitä en ole vielä päässyt kokeilemaan. Yksinolot ei aina toimi, täällä on kyllä ollut kauppareissun ajan hiljaa, mutta katsotaan miten ajan kanssa käy. Ulkona kytätään ja pelätään. Täysin rentona se ei ainakaan näin vieraassa paikassa ole sisälläkään, nyt tosin malttaa vähän nukkua, mutta havahtuu kyllä jokaiseen ääneen. Torelle ja Traulle vaan öristään, joten pidetään varoiksi koppaa päässä näin alkuun. Onneksi mitään isompia tappeluita ei tarvitse pelätä, omista kumpikaan ei lähde tappeluihin kovin helposti mukaan, alistuvat vaan ja ymmärtävät antaa toiselle riittävästi omaa tilaa. Tore kyllä jaksaa pyytää toista leikkimään jatkuvasti, mutta ei tunge iholle asti.

Kuitenkin kaikkien ongelmien alla on todella ystävällinen ja lempeä kaveri, hetkittäin olen jo päässyt sitäkin puolta näkemään. Mahtava koira ilmeisesti rankalla historialla, mutta luottaa onneksi ihmisiin todella hyvin, joten eiköhän se kuntoon saada, vaikka aikaa tulee varmasti viemäänkin. Luottavaisin mielin olen kuitenkin sen kanssa liikenteessä :)

Nana ei ole ainoa väsynyt täällä tänään:



Katsotaan, miten Tore jaksaa agiliidellä huomenna ;)

7. helmikuuta 2015

Useimmat koiranomistajat kykenevät lopulta kouluttamaan itsensä tottelemaan koiraansa

Eilen oli taas aksapäivä. Tore oli ihan huippu, vaikka sähläsikin vähän omiaan :D

Ensin kolmen vinohypyn rataa, sujui aika pelottavan hyvin. Vaihdettiin pidempään rataan, josta väkersin "hienon" kuvan alle. Pituushan tuli mukaan uutena esteenä, testattiin se pari kertaa ennen radan tekemistä. Ekalla yrityksellä mulle tuli vähän kiire, tein alkupätkän liian huolella, kai se koira nyt itsekin näkee mistä sinne putkeen pääsee sisälle... Toisella yrityksellä sujui jo varsin kivasti! :) 

Loppuun vielä yksittäisenä pussia ja vähän keinun paukuttelua. Pussiahan ei olla vielä menty ilman avustajaa, mutta Tore juoksi pallonsa kanssa siitä läpi ihan onnessaan, "hei kattokaa, tosta pääsee läpi vaikkei näkisikään eteensä!" Hassu. Keinunkaan kanssa ei mitään ongelmaa, vaikka uutena esteenä tulikin. 

Yllättävän hyvin keskittyminen toimi, vaikka treeneissä oli juoksuinen narttukin paikalla. Kerran piti livistää sitä moikkaamaan, mutta silloin oltiinkin hakemassa hihnaa, eikä Tore ollut minkään käskyn alla. Tuli heti kutsusta takaisin kuitenkin.


Oltiin tosiaan la-to tekemässä hetkeksi maisemanvaihdosta. Käytiin moikkaamassa Taika-collieta, jota ei oltu aikaisemmin nähty, ja joka päivä ehdittiin myös moikkaamaan Ranea ja Jediä. Tore pääsi muutaman kerran vetämään Jedin kanssa, me kaksijalkaiset tasapainoiltiin suksilla. Löytyi uusi kiva hiihtoreitti, n. 5km matkaa ja Torehan veti koko lenkin tosi reippaasti, vaikkei ennen olla ihan noin pitkää matkaa vedettykään. Jouduttiin tosin välillä vähän odottelemaan, jää husky kelpieltä jälkeen ainakin vielä :D Kerran pääsi Traukin kokeilemaan, miten homma kaverin kanssa sujuu. Menin Toren kanssa edellä, reippaasti se corgikin sieltä perässä kiiti! Täytyy selkeästi etsiä meille kaveri vetohommiin, kun molemmat menee paljon paremmin, kun on joku muukin matkassa mukana.

Tänään oli suunnitelmissa rauhallisempi päivä, mutta innostuttiin sitten kuitenkin rämpimislenkille. Mun polviin asti lunta, en tainnut olla ainoa, jolle tuli lämmin ;) Ainakin kotona on kovin rauhallista, molemmat koirat löhöilee vieressä tassut kohti kattoa. Traun kanssa on suunnitelmissa lyhyt canicross-treeni illalle, Tore saa nyt ottaa pari päivää vähän rennommin. Maanantai-illalle ois luvassa kivaa hiihtokeliä, josko sillon olisi sitten Toren vuoro päästä taas vetämään.


Ja niin, tää lähtee sitten huhtikuun lopulla opiskelemaan koirahierojaksi ;) Tulee koirapoppoolle onnen päivät, nykyiselläänkin välillä niitä tullut hierottua sen minkä osaan, jatkossa toivottavasti vielä paremmin.