23. joulukuuta 2017
19. joulukuuta 2017
Mahavaivaa
Toren maha oli varsin äänekäs hetkittäin jo pari kuukautta sitten, mutta silloin kurinat olivat niin satunnaisia etten kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Kuitenkin tuossa muutama viikko sitten maha alkoikin kurista n. 20-30min ruoan jälkeen joka päivä ja vatsa oli ajoittain vähän löysällä, kakalle piti päästä aina pari tuntia ruoan jälkeen.
Googlailin jo kaikkia mahdollisia sairauksia, mutta koska Tore oli kuitenkin ihan oma iloinen itsensä eikä kurinatkaan tuntuneet sitä haittaavan, en lähtenytkään heti soittelemaan lääkäriin. Brit Caren endurance vaihtui HauHaun lammasriisiin, sitä kun monet on kehuneet vatsaystävällisenä ruokana ja halusin vaihtaa nyt ainakin hetkeksi johonkin kevyempään. Tehobaktia, piimää, kaurapuuroa ja antepsinia kaveriksi, ja ruokinnat jaon hetkeksi kolmeen kertaan päivässä.
Parissa päivässä mahasta tuli taas hiljainen. Nyt on piimä jäänyt kokonaan pois, antepsinin taidan jättää tänään pois kun ei kurinoita kuulunut eilenkään vaikka sen unohdin antaa, puuroa ei saa enää juurikaan ja ollaan takaisin kerran päivässä ruokinnassa. Tehobaktia saa nyt syödä vielä hetken kun sitä ihan reilusti jääkaapissa on. Maha ei kurise, kakka on kivan kiinteää ja vaikka Tore nyt syökin noin kevyttä ruokaa aika reilusti aikaisempaa enemmän, on läjätkin pienentyneet jonkun verran.
Reilun vuoden nuo ehti Brit Carea syömään, nyt lähdetään taas metsästämään uutta ruokaa. Mennään nyt loppukuu hauhaulla, saa maha rauhassa tasoittua ja mietitään mitä seuraavaksi kokeillaan. Ehkä jotain vähän endurancea kevyempää, jos se vaan on Torelle liian vahvaa..? Mitään allergioita sillä ei ole ainakaan tähän päivään mennessä ollut, vaikka mistäpä sitäkään tietää. Onneksi mulla on Trau, joka syö ihan mitä vain, ei mene ruoka hukkaan jos tuleekin ostettua jotain mikä ei Torelle sovi.
Saa vinkata jos tulee joku kokeilemisen arvoinen ruoka mieleen!
Ollaan me sit vähän käyty juoksemassakin. Viimeksi tuli tuplattua vakiolenkki ja canicrossilenkistä tulikin jo 4km, siitä ehkä kilsan verran kävelyä. Kyllä me edistytään, hitaasti mutta varmasti. Tore raukka on joutunut myös opettelemaan vierellä ravaamista hölkkälenkeillä. Pienen keepiksen on vain vaikea ymmärtää miksei aina saa juosta täysillä edellä, mutta kyllä siellä aivoissa joku on alkanut jo parin kokeilun jälkeen raksuttaa.
Nyt on vaan juoksemisetkin olleet viikon verran tauolla, kun ei tuolla lenkkarit jalassa pystyssä pysy. Kerran kokeilin hölkkäillä pienen matkaa talvikengillä ja sain nilkan kipeytettyä heti, joten ollaan nyt tyydytty vain kävelylenkkeihin. Ja koirakavereiden kanssa rälläykseen ja sisällä temppuiluun ja doboiluun. Oon kyllä kuullut pientä huhua siitä, että saatan saada nastalenkkarit joululahjaksi, päästään siis aika pian taas palaamaan juoksemisen pariin :)
Huomenna kääntyy auton nokka taas Euraa kohti, pääsee Tore pitkästä aikaa painimaan Traun kanssa ja Trau toki lähtee ensi viikolla kotiin mukaan.
Googlailin jo kaikkia mahdollisia sairauksia, mutta koska Tore oli kuitenkin ihan oma iloinen itsensä eikä kurinatkaan tuntuneet sitä haittaavan, en lähtenytkään heti soittelemaan lääkäriin. Brit Caren endurance vaihtui HauHaun lammasriisiin, sitä kun monet on kehuneet vatsaystävällisenä ruokana ja halusin vaihtaa nyt ainakin hetkeksi johonkin kevyempään. Tehobaktia, piimää, kaurapuuroa ja antepsinia kaveriksi, ja ruokinnat jaon hetkeksi kolmeen kertaan päivässä.
Parissa päivässä mahasta tuli taas hiljainen. Nyt on piimä jäänyt kokonaan pois, antepsinin taidan jättää tänään pois kun ei kurinoita kuulunut eilenkään vaikka sen unohdin antaa, puuroa ei saa enää juurikaan ja ollaan takaisin kerran päivässä ruokinnassa. Tehobaktia saa nyt syödä vielä hetken kun sitä ihan reilusti jääkaapissa on. Maha ei kurise, kakka on kivan kiinteää ja vaikka Tore nyt syökin noin kevyttä ruokaa aika reilusti aikaisempaa enemmän, on läjätkin pienentyneet jonkun verran.
Reilun vuoden nuo ehti Brit Carea syömään, nyt lähdetään taas metsästämään uutta ruokaa. Mennään nyt loppukuu hauhaulla, saa maha rauhassa tasoittua ja mietitään mitä seuraavaksi kokeillaan. Ehkä jotain vähän endurancea kevyempää, jos se vaan on Torelle liian vahvaa..? Mitään allergioita sillä ei ole ainakaan tähän päivään mennessä ollut, vaikka mistäpä sitäkään tietää. Onneksi mulla on Trau, joka syö ihan mitä vain, ei mene ruoka hukkaan jos tuleekin ostettua jotain mikä ei Torelle sovi.
Saa vinkata jos tulee joku kokeilemisen arvoinen ruoka mieleen!
Ollaan me sit vähän käyty juoksemassakin. Viimeksi tuli tuplattua vakiolenkki ja canicrossilenkistä tulikin jo 4km, siitä ehkä kilsan verran kävelyä. Kyllä me edistytään, hitaasti mutta varmasti. Tore raukka on joutunut myös opettelemaan vierellä ravaamista hölkkälenkeillä. Pienen keepiksen on vain vaikea ymmärtää miksei aina saa juosta täysillä edellä, mutta kyllä siellä aivoissa joku on alkanut jo parin kokeilun jälkeen raksuttaa.
Nyt on vaan juoksemisetkin olleet viikon verran tauolla, kun ei tuolla lenkkarit jalassa pystyssä pysy. Kerran kokeilin hölkkäillä pienen matkaa talvikengillä ja sain nilkan kipeytettyä heti, joten ollaan nyt tyydytty vain kävelylenkkeihin. Ja koirakavereiden kanssa rälläykseen ja sisällä temppuiluun ja doboiluun. Oon kyllä kuullut pientä huhua siitä, että saatan saada nastalenkkarit joululahjaksi, päästään siis aika pian taas palaamaan juoksemisen pariin :)
Huomenna kääntyy auton nokka taas Euraa kohti, pääsee Tore pitkästä aikaa painimaan Traun kanssa ja Trau toki lähtee ensi viikolla kotiin mukaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)