Kun lepopäivästä tulikin lepoviikko

Koirat on olleet jossain ihme mahataudissa. Tiistaina alkoi jatkuva ulkona ravaaminen ja ti-ke välisen yön Trau käytti oksenteluun. Pikollahan oli maha sekaisin jo viime viikonloppuna, mutta aateltiin herkkävatsan vain syöneen jotain sopimatonta. Haettiin sit canikurit koko poppoolle, ne tosin tuntui toimivan vaan Torella, joka olikin sit keskiviikkona taas ihan oma itsensä. Pienemmillä tauti alkoi menemään ohi vasta torstaina, mutta nyt ollaan ihan elävien ja terveiden kirjoissa taas.

Tän viikon treenit jätettiin välistä molempien kanssa, niille ihan hyvä vielä lepäillä, eikä haluttu lähteä tartuttamaan tätä muille.

Kaupanpäällisiksi Tore alkoi taas pompottamaan takajalkojaan, tällä kertaa tosiaan molempia, eilen aamulenkillä. Ei se sitä kevään jälkeen ole ennen tätä tehnytkään, joten uskon kyllä siihen, ettei tuo nytkään rikki ole, hieronnalla pompotus viimeksikin katosi. Ja vapaana liikkuu ihan oireetta ja pitkällä askeleella. Anaalirauhaset pitää tänään tyhjäillä, ne taitaa ainakin olla täynnä ja "kivat" jumitukset löytyy takareisistä. Piti tiistaina hieroa koirat läpi, mutta niiden sairastelun takia se jäi ja kostautuu nyt. Tore kuitenkin treenas viime viikolla kahtena peräkkäisenä päivänä, molemmilla kerroilla nosteltiin rimoja vähän aikasempaa korkeammalle ja lisäksi vielä maanantain päivävaellus, joten ei mikään ihme että se on juntturassa taas. Toren tuntien oikeestaan ois ihme, jos se ei olisi jumissa.

No, eiköhän tää tästä. Hieron molemmat paimenet tänään illalla kokonaan läpi, Tore saa nukkua BOT päällä yön ja katellaan huomenna mikä on tilanne ja tehdään jotain sotasuunnitelmaa sitten, tihennetään ainakin hierontoja hetkeksi sen kanssa. Torella tuskin on mitään sitä vastaan :)

Mitä enemmän katon sen rälläyskuvia, sitä vähemmän ihmettelen sitä,
miksi se on aina jumissa :D