Tänään käväistiin uudelleen osteopaatilla molempien kanssa.
Tore sai taas ensimmäisen vuoron. Ennen ensimmäistä käyntiä se aloitti pompottamisen usein n. puolen tunnin kävelyn jälkeen, nyt pompottelut ovat alkaneet vasta tunnin paikkeilla jos silloinkaan ja loppuneet nopeammin. Nesteet olivat kadonneet polvesta ja muutenkin oli lähtenyt korjaantumaan hyvin. Käydään vielä keväällä jossain kohtaa kerran ennen kesän seikkailuja, että on paikat varmasti niitä varten kunnossa :)
Trau on sekin ollut lähes oireeton käyntien välissä. Yksi kahden tunnin metsälenkki oli sille liikaa ja sen jälkeen selkä vaivasi muutaman minuutin, muuten ollaan liikuttu suht normaalisti ja reilun tunnin lenkit ovat olleet sille onneksi ihan ok, eikä ole kipeytynyt umpihankirallistakaan. Osteopaatti oli siis selvästi oikea valinta Traun oireille. Vähän se oli vinossa edelleen, tällä kertaa piti keskittyä niskaan enemmän. Riittää kuulemma vielä yhdelle käynnille tekemistä, että saadaan koira taas kokonaan suoraksi. Joku tälli kuulemma todennäköisin syy, samaa sanoi viime vuoden ongelmasta. Lieköhän sama tälli vielä vaikuttanut vai onko Trau ottanut uudelleenkin osumaa jostain. Ei kyllä Traun luonteella uusikaan tälli olisi mikään ihme...
Tässä käyntien välissä ollaan siis päästy taas lenkkeilemään melkein normaalisti. Lumimäärän takia vaan lenkit ovat menneet vähän tylsiksi, eivät nuo juurikaan metsässäkään juokse kun eivät tahdo poistua polulta. Nyt toivottavasti päästään ottamaan taas parinkin tunnin lenkit mukaan arkeen, kunhan nyt pari päivää otetaan rauhassa. Käynti olisi kuulemma paras askellaji tähän kohtaan, joten illalla tehdään todennäköisesti hyyyyyvin hidas lenkki, Traun käynti kun on erittäin hidasta.
Ollaan useampana iltana käyty myös puistossa treenailemassa. Pääasiassa lelupalkkojen kanssa molemmat, Traukin on nykyään ihan kunnolla lelun perään ja pystytään jopa vaihtamaan namipalkasta lelupalkkaan kesken tekemisen! Kiva, ettei ole pakko enää pakkasella sählätä namien kanssa sormia jäädyttämässä, ja Traun tekemiseen on muutenkin löytynyt lisää vauhtia lelujen avulla. Toren kanssa ollaan keskitytty käsimerkkien häivyttämiseen meidän koreossa olevista liikkeistä. Äänenkäyttö sillä on lisääntynyt ja siihen pitäisi seuraavaksi kehitellä jotain...
Trau on opetellut mun jalkojen väliin tulemista ja siinä liikkumista tuttujen temppujen kertaamisen lisäksi. Alkuun se oli sille vähän hankalaa, töpööjalka kun on jäänyt useamman kerran jalkoihin niin varoo sitä vähän. On kuitenkin saanut kivasti lisää varmuutta ja tarjoaakin sitä jo kivasti itse.
Mulla on vihdoin Traullekin musiikki valittuna, sekään ei tosin ole juuri sellainen mitä sille halusin ja saattaa vielä vaihtua... Mutta jotain pientä koreontynkää sentään on ja sitä kautta pientä suunnitelmaa siitä, mitä temppuja lähdetään vahvistamaan ja käsimerkkejä häivyttelemään. HTM musiikki olisi sille paljon helpompi löytää, harmi vaan en ole tässä vuosien aikana vieläkään jaksanut opettaa sille seuruuta valmiiksi asti... :D Ehkä olisi aika jatkaa sitäkin projektia, sen jälkeen voisi jotain rallykisojakin miettiä. Sehän osaa alokkaan kyltit kyllä, mutta pidemmät seuruupätkät on se ongelma.
Olen yrittänyt pari kertaa treenivideotakin ottaa, mutta puiston valaistus ei sovi videointiin vaan videoista tulee yhtä värinää. Suunnitelmissa onkin käydä joku päivä valoisalla jossain treenailemassa, niin saisi sitä videotakin ja itsellekin tietoa siitä miltä homma tällä hetkellä näyttää.
Koirat saivat myös Buster Dog Maze-kupit, kiitos Traun ahmimisen. Nyt syömiseen menee muutaman sekunnin sijaan Traulla kuutisen minuuttia ja Torella kymmenen.
