25. marraskuuta 2016

Treenimotivaatio hoi

Ostetaan lisää motivaatiota harrastuksiin! Tosin taitaa aika monilla olla tällä hetkellä samaa ongelmaa. Ulkona on pimeää, kylmää ja märkää, yleensä myös niin kova tuuli ettei pystyssä pysy. Siellä ei treenata koska omistajan mukavuudenhalu, tosin ei koiratkaan tunnu näiden kelien faneja olevan. Yksikin päivä lenkillä yrittivät hinata vain kotiinpäin jokaisesta risteyksestä, Tore olisi mielellään kääntynyt takaisin sisälle heti ulko-ovelta. Sisällä ei ole tilaa mihinkään isompaan, jotain yksittäisiä rallyliikkeitä sentään välillä tehdään molempien kanssa. Dobopallo on sentään ahkerassa käytössä. Hallille ei jaksa jatkuvasti ajella, etenkään nyt kun auto tuo taas omat jännityksensä asiaan.

Torenkin motivaatio rallyyn on hukassa. Se on niin mun peili. Pitänee tehdä vain pikkujuttuja superpalkalla. Vauhtilajeissa tuo omimmillaan on, mutta agiliidot on varsin rajoitettuja etenkin nyt, kun odotellaan aikaa osteopaatille, alkaa näyttämään vähän siltä että tulee tarpeeseen se. Vetolajeihin ei oo oikeen kelejä. Tai tällä viikolla olisi ollut, mutta tottakai olin juuri ne pari paremman kelin päivää sen verran kipeänä, ettei canicrossailu kuulostanut kovin houkuttelevalta idealta, ja pyörää mulla ei täällä tällä hetkellä ole. Nyt siellä on taas sen verran liukasta, etten kyllä Toren vauhdissa juokse. Jotain valkoistakin oli ilmestynyt yöllä taas maahan, mutta huomenna sataa taas tuttuun tapaan vettä.

Trau sentään tekee omalla innollaan, sen mielestä kurakelit on ihan ok. Siis siihen asti kunnes käsketään suihkuun. Viime viikon treenien ratapätkä näytti tältä:


Vauhtia riitti, mulla oli taas vaikeuksia pysyä perässä. Estehakuisuutta on selvästi saatu paljon lisää, ei tarvitse enää saatella kovin pitkälle. Ehkä se irtoaminenkin sieltä joskus löytyy? A oli matalana ja vitsi miten hyvät kontaktit tolla on, ei (ainakaan vielä) mitään ajatustakaan hypätä alas, vaan juoksee ihan nätisti. Puomillakin vauhtia riittää, mutta kuitenkin ihan järki päässä, ei mitään aivotonta kaahotusta. Ei enempää kerrottavaa, koska tästä radasta on jo viikko aikaa...


Tänään jatkettiin ylläolevalla radalla. Oltiin vähän myöhässä, joten rataantutustuminen jäi vähän vaiheeseen. Kepit tekevillä oli vähän eri rata kuin meillä, joten ekalla radalla teinkin mustapohjaisen kympin kun kaikki muutkin :D No ei mitään, välistävedot on olleet Traulle vaikeita mutta tämähän sujui. Vauhtia ei puuttunut tälläkään kerralla, jotain äänenkäyttöäkin oli havaittavissa. Putket haki taas yllättävän kaukaa, ainoastaan 11-12 välissä meinasi tupsahtaa jalkoihin kysymään että hei hidas ihminen mihin sitten mennään.

Tore oli mukana, tehtiin siinä sivussa vähän rallytreeniä, eteenmenotkin alkaa sujua ilman kädellä ohjausta. Vähän oli keskittymiskyky kyllä keepiksellä hukassa, joten mitään sen hankalampaa ei sitten tehtykään. Ehdittiin vielä juoksemaan pari putkea ja kokeiltiin onko 2o2o muistissa puomin alastulolla. Hienosti keepis istua törrötti kontaktipinnalla. Löytyi sieltä oikeakin asento hetken muistuttelun jälkeen.

Molemmat kävivät myös viime viikon maanantaina eläinlääkärissä. Torella on nyt närästyslääkkeet käytössä, tosin niitä ennen testattiin melatoniinia hetki ja se tuntui auttavan ihan yhtä paljon kuin lääkkeetkin, joten palataan takaisin siihen jos oireet lääkekuurin jälkeen palaavat. Trau tuli siinä sivussa käynnille mukaan punaisen ja vuotavan silmänsä kanssa ja sai parit silmätipat matkaan mukaan. Todennäköisesti metsässä rällätessään osunut johonkin oksaan. Silmä on taas kunnossa eikä Tore ole närästellyt lääkkeiden kanssa juurikaan, jotain tosi lievää nieleskelyä ollut pari kertaa. Voiton puolella ollaan, toivottavasti.

Pari viikkoa sitten oli näääin paljon lunta, ehkä ne vielä joskus takaisin saadaan:



6. marraskuuta 2016

Perjantain agiliidot


Kiva, vauhdikas rata. Ekalla yrityksellä unohdin 13 hypyllä minne suuntaan piti jatkaa, joten siihen suunniteltu valssi jäi tekemättä. Saatiin kuitenkin puhdas rata tehtyä hetken mietintätuokiosta huolimatta. Toisella yrityksellä ehdin tekemään valssin, mutta corgipa katosikin putkeen. Samoin kuin seuraavalla yrityksellä... No, kolmas kerta toden sanoi ja onnistui sekin lopulta. En olisi alkuvuonna uskonut, että Trau vielä joskus painaa täysillä putkeen vahingossa, kun ei silloin hakenut niitä ollenkaan. Että tavallaan kai edistystä tämäkin ;)

Paineli tosiaan täysillä, haki esteet pelottavan hyvin ja mitä koutsille siinä sanoinkin, tuntui hetkittäin vähän samalta kuin Tore. 13 takaakiertoon piti ohjata tarkasti, mutta muuten sai vaan juosta sen suuremmin miettimättä.

Loppuun vähän estetreeniä, kaivettiin pitkästä aikaa rengas esille. Ei olla varmaan pariin kuukauteen sitä tehty, joten muistuteltiin aluksi yksittäisenä, eihän siinä mitään. Hypyn kautta muutama kerta ja vauhtia riitti siinäkin hommassa. Vähän turhan paljon sähläystä namien perään ja kerran osuikin renkaan alareunaan, muttei onneksi ottanut siitä nokkiinsa.

Huomenna Tore pääsee taas rallattelemaan ohjatusti, josko pysyisi se nokkakin jo irti lattiasta, kun halli on jo tullut tutummaksi.

Meillä on taas talvi, joten pakolliset lumikuvat:





1. marraskuuta 2016

Hullut hallilla


Pitihän sitä suunnistaa hallille heti kun hallikortti astui voimaan. Varsin lennokkaat koirat mulla oli mukana, huomaa kyllä että ollaan liikuttu vähän vähemmän kuin normaalisti. Ei vaan tuolla pimeässä, kylmässä ja märässä lenkkeily aina innosta. Hallilla tosin oli tänäänkin vähän lunta maassa, ehkä sitä huomenna saadaan taas tännekin.

Kerrankin mulla oli kunnollinen valmis suunnitelma ja onnistuin jopa pysymään siinä. Trau jatkoi parin viikon takaisella teemalla, kerrattiin vähän että musta poispäinkin voi hypätä. Niiden lisäksi pieni hyvänmielen putkirallattelu ja keinua, joka ilmeisesti sujuukin jo ihan omalla painolla ilman, että kenenkään tarvitsee olla toista päätä laskemassa. Sen kokeileminen taisi jännittää omistajaa enemmän kuin koiraa, yhden keinukammoisen kanssa treenanneena.

Tore rallyili, tosin vähän turhan lennokkaasti ja esimerkiksi mun ympäri kiertämisistä tuli aika laajoja. Putkirallateltiin senkin kanssa ja kokeiltiin keinua pari kertaa, sekään ole sitä ennen ilman apuja tehnyt mutta ihan kivastihan se sujui, vähän sähläten vain. Mun tosiaan piti jarruttaa vähän vastaan, mutta keepis painoi niin kovaa vauhtia ettei siinä mitään ehtinyt. Jatkettiinkin hommaa erittäin namiavusteisesti, niin löytyi vähän järkeä siihenkin hommaan.

Treenausten jälkeen hurtat vetivät vielä kunnon rallit. Saatiin olla hallilla ihan keskenämme, joten päästin ne mukaan apureiksi esteitä keräilemään. Apureista tosin oli enemmän haittaa kuin hyötyä, kun sai esteitä kannellessa väistellä täysillä juoksevia koiria...

Sen pidemmittä puheitta, videokamera oli hetken tauon jälkeen mukana. Huomatkaa ensimmäisellä leikkipätkällä Toren uudet pinkit valjaat, jotka käytiin eilen sille hakemassa. Ei tarvitse enää treeneissä seinään kiinnitettynä riuhtoa pannassa.

Kannattaa taas muistaa klikata HD päälle: