Tanssivideo

Siinä se vihdoin on :D Alussa pientä hidastelua, koska pieni keepis ei saanut lupaa jahdata naapurin kissaa. Unohti onneksi ylimääräisen katsojan olemassaolon aika nopeasti eikä jäänyt kyttäilemään sitä sen enempää. Ja itse olisin voinut toki vapauttaa lelulle jossain muussa kohtaa kuin heti haukahduksen jälkeen. Kerran Tore meinasi livistää lelulle kesken kaiken, mutta annettakoon se anteeksi, ei olla taidettu koskaan ennen treenata mitään lelun lojuessa maassa ihan vieressä..?

Multa vielä vartalo-ohjauksia lisää pois, Tore aika varmasti tekisi kaiken jo ilmankin. Tai ainakin yksittäisinä temppuina tekeekin, silloin harvoin kun muistan keskittyä siihen etten ohjaile liikaa. Ja koreon loppuosa valmiiksi, paperilla se jo on mutta käytäntö vähän vielä tökkii.

Toi Toren asenne on kyllä ihan parasta, se kuuntelee, keskittyy ja haluaa tehdä aina oikein <3

Traullekin on jo musiikki valittuna, katsotaan mitä sen kanssa saadaan aikaan.

Mökkeilyä

Jäätiin reissusta suoraan mökille pariksi viikoksi. Melkein aamusta iltaan ulkoilua joka päivä, koirat tykkäsi kovasti. Molemmat pysyy mökin pihalla tosi kivasti irti, jos Torea ei näy se on joko kallion päällä makoilemassa aurinkoa ottamassa tai pellolla kakalla. Traulla on myös tietyt nukkumapaikat joista sen yleensä löytää jos se ei kuljeskele perässä, vaikka sillä on taipumusta myös tehdä pieniä omia tutkimusretkiään pellolle... Sen kauemmas se ei kuitenkaan lähde. Suurimman osan ajastahan nuo kuljeskelee perässä tai lepäilevät jossain, mutta lenkkien ja treenailujen lisäksi vetävät yleensä muutamat leikit päivässä:

Ja miten kivaa on ollut treenata, kun on joko ollut valmiiksi ulkona tai voinut vain astua ovesta ulos, ei ole tarvinnut miettiä mitä parkkipaikkaa siihen käyttäisi :D Tore aloitti saikkuilunsa aikana korokkeelle peruuttamisen treenit ja tykkääkin tempusta kovin, mitään muuta uutta se ei ole tainnut opetella vaan ollaan keskitytty jo tuttujen temppujen viimeistelyyn ja koreografian testailuun. Koiratanssi on muuten hassu laji, ensimmäistä kertaa ikinä olen jaksanut suunnitella lähes kaikki treenit paperille etukäteen, ja jopa pysynyt suunnitelmissa aika hyvin! 

Traun kanssa ollaan liitetty kierimiseen käskyä, kerrattu vanhoja ja uutena temppuna opetellut läpsimään tassuillaan mun jalkoja. Tästä tempusta saa varmasti kivan kunhan siihen saadaan lisää liikettä mullekin mukaan, ja tassutemput on muutenkin Traun vahvuus. Siinä missä Tore ei vieläkään osaa antaa sitä tassua... 

Toren kanssa kaivettiin myös suulista pyörä esille ja käytiin muutama kerta pyöräilemässä. Vetohommista pidetään vähän taukoa (ja mä parantelen vähän juoksukuntoa tässä välissä...), mutta Tore osasi juosta pyörän kanssa vapaanakin tosi kivasti, pysyi koko ajan n. 15m mun edellä ja piti hyvin tasaista vauhtia. Molemmat on myös uineet paljon tietenkin, etenkin Trau. 

Traun oma kaivuupaikka, vaikka löytyy niitä kuoppia muualtakin...

Trau on luopunut mahakarvoistaan, mutta silti sille tulee edelleen tosi helposti kuuma. +15 asteessa vähänkin reippaammalla lenkillä siltä hyytyy vauhti aika helposti, joten hellekelit se joutui ottamaan aika rauhallisesti. Mutta ei tuo sen turkki myöskään pidä sitä retkeilleissä öisin kovin lämpimänä jos on viileämpi yö, Torea herkemmin se silti palelee. Voi olla että ens vuonna siltä lähtee koko turkki, tälle kesälle nyt välttämättä tässä vaiheessa enää viitsi. 

Mökkeily on rankkaa

Huomenna lähdetään käymään kotona, sen jälkeen lähdetään taas vähän retkeilemään. Vielä en tiedä tarkemmin että minne. 

Pääjärven virkistysalue & Kurjenrahkan kansallispuisto

Tiistaina piti mennä yöksi ihan vaan erääseen lähimetsään, mutta siellä olikin joku suunnistustapahtuma joten tuli suunnitelmiin muutos. Olin maanantaina kuullut Pääjärvestä, joten pitihän se lähteä katsomaan, siispä taas ajeltiin Lopelle. Oli taas sen verran myöhäinen lähtö, että tiistaina ei paljon ehditty paikkoja tutkimaan. Käytiin rannassa kaksi kertaa (koska ensimmäisellä reissulla kamera odotteli autossa...) toteamassa että ihan lupaavalta näyttää ja painuttiin autoon nukkumaan.

Kymmenen maissa meidän rauha rikkoutui kun parkkipaikalle ilmestyi pari autoa. Lähdettiinkin siitä heti aamupalan jälkeen kiertämään Pääjärveä. Mitään karttaa mulla ei taaskaan ollut mukana, mutta reitti oli sen verran hyvin merkitty ettei karttaa missään vaiheessa kaivannutkaan. Aika helppoa maastoa, vain yksi jyrkempi nousu. Juuri sitä mitä tähän kohtaan kaipasinkin, Tore on ollut nyt viikon ilman kipulääkettä ja oireeton, mutta halusin silti vielä riittävän helppoa maastoa ja suht lyhyitä lenkkejä ettei se pääse kipeytymään uudestaan. Helposta maastosta huolimatta maisemat olivat aika vaihtelevia. Nälkäisiä hyttysiä siellä oli ja pieni osa matkasta meni aika lähellä isompaa tietä, niistä ainoat miinukset. Saatiin reilu pari tuntia kulumaan lenkkiin, sports trackerin mukaan kilsoja tuli 8 kaikkine koukkauksineen. Välillä yritti tihkuttaa vettä, mutta isompi sade alkoi onneksi vasta kun oltiin kömpimässä autoon sisälle.

Sateen takia tulikin sitten istuskeltua autossa jonkin aikaa. Illalla käytiin vielä rannalla ja lähipoluilla pyörimässä ja tutkimassa ennen nukkumaanmenoa. Vähän ehkä harmittaa, että vasta nyt mulle selvisi näin kivan paikan olemassaolo. Tuosta kilometrin päästä kun tulee ajeltua ohi useampi kerta kuukaudessa. Nyt on onneksi paikka tiedossa ja varmasti koukataan tätä kautta jatkossakin!

Yöunien ja pienen aamulenkin jälkeen ajeltiin Kurjenrahkan kansallispuistoon, uusi tuttavuus mulle sekin vaikka ohi on kuljettu usein. Auto kurjenpesän parkkipaikalle ja reitiksi valikoitui Savojärven kierros. Parkkipaikalla oli ruuhkaa hurjasta tuulesta huolimatta, ja alkumatkasta tuntui siltä, että omaa rauhaa täältä ei löydy. Onneksi parin kilometrin kävelyn jälkeen muut kulkijat katosivat jonnekin eikä ihmisiä näkynyt edes rantapihan parkkipaikalla, vaikka sekin oli autoja täynnä. Pariin tuntiin ei nähty kuin kaksi vastaantulijaa. Ötökätkin taisivat olla tuulelta piilossa.

Kuhankuonon rajakivi

Kivan tasaista maastoa kurjenrahkassakin, kertaakaan ei tarvinnut hengästyä. Ihanaa vanhaa metsää ja pitkiä pitkospuureittejä suomaisemissa. Rantapihalla päädyin kiertämään myös Lammenrahkan luontopolun, eihän meillä ollut mikään kiire minnekään ja upeat maisemat houkuttivat pidentämään matkaa suunnitellusta. Hyvät reittimerkinnät löytyi myös, selvisi ilman karttaa nämäkin lenkit. Melkein jokaisessa risteyskohdassa oli opasteet, riitti että tiesi minkä nimistä reittiä on kulkemassa. Ainoastaan luontopolulla piti yhdessä risteyksessä tietää ilman opasteita kumpaan suuntaan oli menossa, reittimerkinnät kun jatkuivat kahteen eri suuntaan.

Saatiin metsässä kulumaan kolmisen tuntia ja matkaa kertyi 9,4km.

Autolla koirille ruokaa ja pieni lepotauko. Siinä huomasin, että mehän oltiin alle tunnin ajomatkan päässä mökiltä eikä lämpötilassa ollut kehumista, joten suunnitelma vielä yhdestä yöstä autossa jäi vain suunnitelmaksi. Lepäilyn jälkeen käytiin vielä kävelemässä parin kilometrin mittainen karpalopolku ennen kuin lähdettiin ajelemaan mökkiä kohti. Kurjenrahkaan palataan kyllä vielä joskus paremman ajan kanssa ja mielellään vähän lämpimämmällä kelillä!