Pentu on kotona!

Eilen kauan odotettu kelpie kotiutui. Kotimatkasta ensimmäiset kymmenisen minuuttia kuluivat huutaen, loppumatka pureskeltiin kaikkea mitä eteen sattui ja taisipa pentu hetkeksi nukahtaakin. Koukattiin samalla reissulla eläinkaupan kautta, Tore sai tulla sylikyytiläisenä mukaan ja katseli todella uteliaana ja reippaana paikkoja, vaikka olikin vieraiden ihmisten mukana uudessa paikassa.

Häkkinsä Tore omi heti lepopaikakseen, kömpii aina itsekseen sinne nukkumaan ja rauhoittuu tosi nopeasti, jos joutuu sinne jäähylle. Nukkui siellä hyvin myös ensimmäisen yönsä, huusi yön aikana ehkä kolme kertaa, mutta jatkoi uniaan aina heti kun huomasi, ettei sieltä pääse leikkimään vaikka kuinka huutaisi. Yksinolokin sujuu häkissä ollessa suht hyvin, pientä kitinää kuuluu välillä, mutta eiköhän sekin jää ajan kanssa pois. Nyt pennulle on rajattu isompi tila, jossa saa olla yöt ja huomisesta lähtien myös sen ajan, minkä itse olen koulussa.

Pissat ja kakat ovat tuleet pääsääntöisesti ulos, muutama vahinko on käynyt, mutta ei se mitään. Tore on sisäsiisteyden puolesta silti jo nyt paremmassa vaiheessa kuin Ira neljän kuukauden ikäisenä...


Istuminen ja maahanmeno ovat pikkuhiljaa alkaneet sujua, vaikka aluksi kelpipoikaa ei huvittanutkaan keskittyä, vaan samalla piti sählätä kaikkea muuta. Maahanmenossa T hyppää aina ensin kyljelleen ja kääntyy siitä oikeinpäin... Täytyy seuraavalla kerralla treenailla vähän väsyneemmän pennun kanssa, jos siitä jäisi ylimääräinen sähläys pois.

Loppuun muutama kuva T:n ensimmäisistä päivistä uudessa kodissa, liikekuvia ei valitettavasti ole, kun kameralla on mahdoton pysyä tuon perässä, yleensä liikekuvissa näkyy silmä, korva tai jalka, joskus ei koiraa ollenkaan...