Juhannusreissu joka venähti

Suunnattiin juhannuksena pariksi yöksi Seitsemisen kansallispuistoon, jonka kartta löytyy täältä. Alkujännitykset heti ennen parkkipaikkaa, auto oli tarkoitus viedä Pitkäjärven P-paikalle, jota ennen oli tiellä ihana lätäkkö. Vähän otti pohja veteen kiinni, mutta hyvin se pösötin lopulta lätäköstä selvisi eikä tarvittu työntöapua. Parkkipaikalla kamat kasaan ja lähdettiin suunnistamaan lyhintä reittiä Liesijärven telttailualueelle, matkaa kertyi siis n. 5km. Luontokeskuksen ja Koveron suunnilla olin seikkailemassa vuosi sitten, siihen verrattuna maasto oli tasaisempaa, mutta loppumatkalla hyvin märkää ja saatiinkin kengät kasteltua ensimmäisen kerran jo ennen leiripaikalle pääsyä.

Reissupoppoo

Oltiin muutama tunti aikataulusta myöhässä jo lähtiessä, joten päästiin heti pystyttämään telttaa ja laittamaan iltapalaa. Muutama tunti taidettiin siinä istuskella hereillä, jonka jälkeen ahtauduttiin telttaan. Kaksi ihmistä ja kolme koiraa, hyvin mahduttiin vaikkei ylimääräistä tilaa jäänytkään. Mun koirista molemmille eka kerta teltassa, ja vaikka alueella oli useampi muukin telttailija, rauhottuivat heti nukkumaan eivätkä herättäneet yöllä kertaakaan.

Seuraavana päivänä pyörittiin telttailualueella ja lähdettiin aika aikaisin kävelemään Kirkas-Soljasta kohti. Sade uhkasi, joten päätettiin jättää teltta sadesuojineen paikoilleen ja kuivia puita sateensuojaan, ja nukkua toinen yö samassa paikassa, ja ihan hyvä niin. Liesilammin jälkeen käännyttiin ratsastusreitille, muutama kävelijä tuli vastaan mutta hevosia ei nähty yhtäkään. Kirkas-Soljasella pidettiin evästauko ja täytettiin vesivarastot pelottavan kylmällä vedellä. Takaisin Liesijärveä kohti lähtiessä se sade sitten jo saapuikin, joten käveltiin takaisin aika reippaasti. Teltalla sai sentään vähän vaatteita kuivateltua. Päivälle kävelyä kertyi yhteensä arviolta n. 10km ja pari kertaa käytiin seikkailemassa lyhyitä pätkiä Pirkan Taipaleen suuntaan.

Sadekeli selvästi ajoi ihmisiä pois, toisena yönä saatiin olla aika rauhassa. Yksi teltta oli meidän lisäksi, ja sieltä suunnalta ei paljon liikettä näkynyt. Mulla oli kännykkä suurimman osan ajasta pois päältä, joten kellonaikoja en tiedä, mutta taidettiin nukkua aika pitkään, ainakin toinen teltta oli jo kadonnut kun me viimein noustiin ylös. Vikana päivänä Seitsemisessä sade pyöri ympärillä ja pakkaamisvaiheessa ukkonenkin tuli suoraan päälle pyörimään hetkeksi. Onneksi koirat ei siitä piitanneet, vähän niitä näytti huolestuttavan muttei mitään sen ihmeempää. Varmaan noin kilometrin kävelyn jälkeen ukkonen katosi ja sadekin taukosi, ja saatiin kävellä rauhassa autolle. Polut oli aika märkiä ja upottavia, mutta kengäthän oli jo valmiiksi märkinä niin mitäs tuosta.

Pakollinen leikkihetki.

Sateensuojassa puun alla ja neiti corgi, jolle meinasi kastumisen (sadetakki ei pysynyt vauhdissa mukana) jälkeen tulla kylmä.

Toinen pakollinen leikkihetki ennen lähtöä.

Siinä vaiheessa meidän piti palata takaisin kotiin, mutta lähdettiinkiin kuivattelemaan varusteita ja lepäämään pariksi yöksi Euraan mun vanhempien luo, josta matka jatkui pariksi päiväksi mulle jo hyvin tutuksi tulleeseen Liesjärven kansallispuistoon, jonka kartta löytyy tutusti täältä.

Auto taas kerran Pirttilahden parkkipaikalle, leiripaikaksi valikoitui Savilahti, jossa en ollut kertaakaan käynyt kuin vähän kurkkimassa miltä siellä näyttää. Tällä kertaa tavarat oli pakattu mukaan vähän järkevämmin eikä koko kävelymatka ollut pelkkää kantamusten kanssa tuskailua. Ja kilometrejähän kertyi alle 3. Sadetta ei onneksi enää näkynyt, mutta tilalle saatiin kova tuuli. Muita ei paikalla ollut, joten koirat saivat olla telttailualueella vapaana ja pääsivät vähän veteenkin läträämään. Illalla saatiin pari telttailijaa seuraksi, siinä vaiheessa jo koirillekin uni maistui.

Aamulla nukuttiin vaihteeksi niin pitkään, ettei ketään muuta ollut enää paikalla meidän kömpiessä teltasta ulos :D Keli suosi, ei ollut liian kuuma muttei enää liian kylmäkään, joten lähdettiin käymään Korteniemessä, maisemien takia Sounkorven reitin kautta (siihen pitkospuureittiin ei koskaan kyllästy). Korteniemen päässä kaikki koirat kävivät uimassa, haistelivat pitkästä aikaa vähän heppoja, Tore ihan reippaasti ja Trau hieman epäileväisesti, ja pidettiin evästauko rannalla. Kilometrejä lenkille kertyi n. 8.

Evästauon jälkeen takaisin Savilahtea ja tavaroita kohti ruokaa laittamaan. Samaan aikaan nuotiopaikalla oli myös yksi vieras isohko koira, mutta hyvin malttoivat paimenet silti lepäillä ilman sen suurempia kyttäyksiä. Tässä vaiheessa eivät enää edes riehaantuneet vieraan ihmisen rapsutuksista, vaan oli aika väsynyttä meininkiä. Ruoan jälkeen kello olikin jo sen verran paljon, ettei laiskat lähteneet kamoja kasaamaan vaan jäätiin vielä toiseksi yöksi, ja seuraavana aamuna suunnistettiin takaisin autolle ja kotia kohti. Kotona viihdyttiinkin sitten huikeasti yksi yö, jonka jälkeen käytiin hallilla tekemässä keppitreeni ja lähdettiin viikoksi mökille. Nyt me pysytellään ehkä hetki kotona(?).