23. helmikuuta 2016

Höntsäilytreenit

Käytiin heti aamulla hallilla pyörimässä, tällä kertaa ihan keskenämme. Ja saatiinkin olla rauhassa, oli muuten ensimmäinen kerta kun siellä ei ollut ketään muuta.

Trau teki pientä ratapätkää, 2x2-keppejä, muutamaan otteeseen keinua ja loppuun vielä vähän putkirallia. Rata oli sen verran simppeli, ettei mitään ongelmaa siinä, toki se saisi edelleen hakeutua esteille vähän itsenäisemmin, mutta eiköhän se sieltä tule :) Kepit alkaa jo olemaan siinä mallissa, että pian voi jo siirtyä neljään keppiin, tosin sattaa olla että ennen niihin siirtymistä pyöritään penturumban läpi. Keinulla se on jo tosi reipas, vähän saa vielä hidastusapua, mutta ei se ole mitenkään jännittävä homma enää. Häntä pystyssä suoritetaan ja kipitetään äkkiä odottamaan, saisko sen jo mennä uudestaan. Ja lopun rallisuora nyt oli vaan siisti, etenkin kun ekan kerran juoksemisen jälkeen hoksasi, että lopussahan odottaa targetti nakkien kanssa.

Toren kanssa höntsäiltiin, mutta ei me kai mitään aikaiseksi saatu :D Kunhan temppuiltiin, tehtiin pari mitätöntä pätkää seuruuta ja loppuun sekin sai vetää putkirallin pari kertaa. Vaikka toki keepis ehti suorittaa putkia itsenäisesti aika monta kertaa, Toren mielestä kai putki ja sivu kuulostavat ihan samalta. Jatkettiin meidän irvistelytemppua myös, siihenkin taitaa alkaa joku idea jo löytyä. Pari kertaa eksyttiin keinullekin, saatiin siitä vähän vaihtelua treeniin. Eipä rämäpää siitä jaksanut paljoa piitata, vaikka onkin ennen vain paukutellut loppua.

Jäähdyttelylenkille lähtiessä Tore löysi mielestään aivan ihanan vinkuvan pallon, jota Tore sitten vähän lainasi. Kantoi sitä koko lenkin mukana. No, ei ainakaan tarvinnut miettiä missä keepis menee, piti pallon kanssa aika meteliä.

Videokamera pääsi taas mukaan, kone ei vain ilmeisesti enää jaksa pyörittää/käsitellä mitään HD-laatua enää kovin kummoisesti, joten tällä mennään:

22. helmikuuta 2016

Rotukriisi

Oon tässä rotukriiseillyt jo jonkin aikaa. Pyöritellyt mielessä kaikkia mahdollisia agiin ja mahdollisesti myös vetohommiin soveltuvia rotuja. Ei mulle ole vielä ainakaan tänä vuonna seuraavaa koiraa tulossa, mutta tykkään olla ajoissa liikkeellä, ja Toren selkäoireilun takia rotukriiseily on taas ollut pinnalla. Toki Traun kanssa on kiva harrastaa ja tehdä, mutta siinä ei aina ole tarpeeksi haastetta, ja mä olen ehdottomasti parhaimmillani sellaisen koiran kanssa, jonka kanssa treenatessa ei jää aikaa miettiä mitään ylimääräistä, jonka kanssa ei ole aikaa jäädä enää jossain agiradalla miettimään, miten joku ohjauskuvio menikään. Ja koska Tore ei enää aksaa ja vetohommatkin on kysymysmerkkinä, niin seuraava corgia menevämpi harrastuskaveri on ollut mietinnässä, vaikka toki keepis jatkaa edelleen aktiivisena harrastushurttana, nyt vaan vähän rauhallisempien lajien parissa. Ja jos Tore vetoa kestää, ei sitä varmasti haittaisi saada kaveri siihen touhuun ;)

Mikäli meidän pentusuunnitelmat onnistuu ja sieltä sopiva tyttö sattuu syntymään, tulee kolmen koiran kanssa elämistäkin kokeiltua vähän aikaa. Yksi kun on menossa mun vanhemmille sijoitukseen, mutta sinne ei kuulemma kelpaa pikkupentu. Ja mä kyllä ihan mielelläni pidän jonkun kakaran täällä kasvamassa, täällä ympäristössä on helpompi raahata pentua kaikkialle mukaan ihmettelemään ja on noi kaksi tervepäistä koiraa näyttämässä mallia, Ira kun on vähän... No, Ira. Ei välttämättä ihan paras esikuva pennulle kaikissa asioissa.

Rotuja on mietitty laidasta laitaan, jopa paimenryhmän ulkopuolelta. Viikonloppuna olin kaverin seurana agiepiksissä katsomassa ja taisi rotukriiseily loppua siihen, asiaan mitä oon ennenkin miettinyt. Kaikki ne rodut, jotka sopisi mulle muilta ominaisuuksiltaan, tuntuu jotenkin liian hitailta, liian rauhallisilta, liian siltä ja tältä, jotenkin passiivisiltakin. Mä tarviin koiran, jonka kanssa joutuu hakkaamaan päätä seinään ja kiroamaan sitä, kun mikään ei onnistu, jonka kanssa onnistumisista saa paljon enemmän irti, kun niiden eteen on joutunut tekemään niin paljon töitä. Tarviin koiran, joka on yhtä hullu kuin minä toisinaan. Siihen vielä sopiva koko ja säänkestävä, lyhyt turkki, niin mikä rotu jää jäljelle...

Kelpie.


19. helmikuuta 2016

Saikkuilut saikkuiltu

Treenailtiin Traun kanssa taas tiistaina:


Alkuun vähän kiemuraa ja loppuun vähän suoraa etupalkalla. Ei mitään ongelmaa, mulla oli vaan ohjaukset vähän hukassa, kun oon tottunut siihen, että tuollaisillakin pätkillä on kiire. Ennen suoralla juoksemista tehtiin muutamaan kertaan rengasta, että saatiin se idea taas löytymään, aluksi piti tarjota esteen kiertämistä ja renkaan alittamista, mutta lopulta meni muiden esteidenkin kanssa ihan mainiosti. Loppuun muutama kerta keinua. Aika kevyt treeni, piti treenata viikonlopun epiksiä varten, mutta kun neiti päätti aloittaa juoksut näin kuukauden etuajassa, niin muokattiinkin treenejä lennosta, toi suora oli siellä jo valmiina niin käytettiin sitä.

Tore oli tietenkin matkassa mukana myös. Tehtiin seuruuta, paikkista ja temppuiltiin, ja saihan keepiskin muutamaan otteeseen putkesta juosta. Torella on ollut kivaa, kun saa taas juosta! Lopeteltiinkin saikkuilu jo maanantaina ja saivat käydä kahdestaan vähän juoksemassa, tiistaina ja keskiviikkona pääsi sitten mukaan rälläämään Ditan ja Lunan kanssa :) Keskiviikon lenkki venähtikin melkein kolmetuntiseksi, kun vakioreiteille oli vedetty ladut ja piti vähän tehdä muutoksia lenkkireittiin, meni osittain aika rämpimiseksi kyllä se touhu, mut olipahan (hetken) väsyneet koirat kotona.

Tän päivän treeni näytti tältä:


Ensin valkopohjaisella numeroitu ratapätkä. Ekalla kerralla palkkaus kolmosesteen pyöritykseen, sitä kun ei kai ole ennen tehty. Trau teki kuitenkin ihan mahtavasti. Putkisuora oli sen mielestä tosi huippu, oikeen näki kun toinen nautti. Tokalla kierroksella jätettiin palkkaus pois, ja hyvinhän se teki silti. Mustapohjaisella numeroitu rata sujui aika hyvin sekin, ekalla kierroksella koutsi palkkasi kasiputken jälkeen, kun Trau katsoo mua aina putkien jälkeen ja ois saattanut juosta vaan mun perässä. Toisella kierroksella koutsi seisoi samassa paikassa, joten Trau himmaili ja lopulta päätti palata takaisinpäin kysymään, saisko sen palkan sittenkin. Muuten ei mitään valittamista, kivat, simppelit radat ja pelottavan innokas koira, hengästyy nykyään ihan kunnolla senkin kanssa juostessa.

Tore teki Toren treeniä. Paikkista ja seuruuta jatkettiin taas, jos me rallyilla aiotaan niin kai se seuruu on pakko opetella loppuun asti. Lisäksi uhkailin sitä vesipullolla sen haukkuessa, Tore irvisteli pullolle joka kerta varsin tunteella, joten tehdään nyt siitä uutta temppua :D Lopussa oli sen verran ylimääräistä aikaa, että Tore pääsi juoksemaan peräkkäisistä putkista muutaman kerran, veti aika paljon kierroksia siitä, mutta malttoi kuitenkin pienen muistutuksen jälkeen odottaa lupaa ennen putkeen syöksymistä. Saa sekin aina vähän jotain rällätä, vaikkei varsinaisesti agia sen kanssa enää tehdä. Ja onhan meillä agin tilalle aika paljon suunnitelmia, mutta katotaan nyt mistä innostutaan eniten :) Toivotaan, että vetohommat pystytään pitämään harrastuksissa mukana, ei Tore ole siitä ainakaan yhtä paljon jumiutunut kuin agista, eli sen suhteen meillä on vielä toivoa. Ei kuitenkaan lähdetä kokeilemaan ennen kuin kaikki pienimmätkin jumit on varmasti saatu auki.

Lumikelpie