Kovan onnen kelpie

Lauantain iltalenkin jälkeen Tore alkoi vinkumaan aina hypätessään sohvalle tai siitä pois. Lenkillä ei mun tietääkseni tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa, paimenet rälläsivät keskenään hetken pellolla ja tutkittiin uutta lyhyttä metsäpolkua, jonka olemassaolosta en ollut aikaisemmin tiennyt. Mitään selkeää aristavaa kohtaa ei löytynyt mistään, ei turvotusta, ei lämpötilaeroja ja keepistä sai vääntää ja kääntää joka suuntaan ihan rauhassa. No, ei siinä mitään, lepoa vaan ja maanantaina Tore olikin jo oma itsensä - vähän liikaakin, koska maanantaina illan hihnakäpyttelyn (ja Toren omien sähläyksien) jälkeen ongelmat jatkuivat taas. Tällä kertaa piippaili välillä levossakin, ei pelkästään hyppiessä, ja kerran myös makuulta noustessa. Takapäätä/lanneselkää ei venytellyt ollenkaan itse, mutta mun antoi kuitenkin käännellä.

Kipulääkekuurille ja kunnon pakkolepoon taas. Tänään hurtta on onneksi taas ollut oma iloinen itsensä ja venyttelee jo takapäätäänkin itse, vähän normaalia varovaisemmin mutta venyttelee kuitenkin. Saa nyt lepäillä vielä jonkin aikaa ja pääsee pari kertaa hierottavaksi ennen vapaana rallatteluja, ettei riko itseään uudestaan. Johan se ehtikin liikkua melkein kaksi viikkoa normaalisti ennen seuraavaa ongelmaa.

Jotain hyvääkin. Dopopallo kotiutui jo tiistaina! Ollaan vähän testailtu sitä, treenailtu ihan vaan pallon päälle menemistä ja siellä olemista, kun saadaan tasapainotyynyt ja kirja aiheesta vasta viikonloppuna, eikä Tore muutenkaan saa tällä hetkellä lupaa mihinkään rankempaan. Trau oli aluksi vähän epäileväinen palloa kohtaan, ei pelännyt muttei ihan ymmärtänyt sen tarkoitusta. Torenkin käsitys pallon ideasta taisi olla vähän hakusessa, jätkähän meni heti unille pallon päälle... :D Täytyy muistaa pitää pallo pois koirien ulottuvilta, etteivät yritä mitään omatoimista doboilua. Nopean testailun jälkeen vaikuttaa kivalta lajilta, ja hurttien lihakset joutuivat selkeästi töihin jo kokeilukerralla, eli eiköhän tuo ihan hyödyllistä niille ole. Ensi viikon puolella tutustutaan lajiin vähän tarkemmin.

Jostain syystä olen löytänyt itseni tutkimasta eri harrastuslajien sääntöjä, kai siksi kun tämän talven osalta luovutin jo vetohommienkin suhteen. Katsotaan sit kesällä mitä vetolajien suhteen Toren kanssa tehdään ja miten se sitä kestää. Uusimpana tutustunut "uudelleen" koiratanssiin, onhan se joskus ennenkin kiinnostanut. Enkä keksi mitään syytä sille, miksi ei. Harmi, ettei täällä suunnalla ilmeisesti ole mitään lajin pariin opastavia kursseja/koulutuksia, mutta voihan tuota itsekseenkin asioita selvittää ja opetella. Toisaalta se voisi olla Torelle aika omiaan, voi tehdä vauhdikkaammin tai rauhallisemmin ihan sen mukaan mitä se kestää. Ja kun noita temppujakin on jo kertynyt aika pitkä lista, niin...