Voihan pakkanen

Meni joulu, meni vuodenvaihde, ja niiden välissä meni vielä muuttokin. Paimenet on saaneet (joutuneet omasta mielestään) vähän lomailla. Muutaman kerran ovat päässeet juoksemaan ympäri metsiä kavereiden kanssa, lisäksi ollaan käyty kertaamassa lenkkereittejä uuden asunnon lähettyviltä, hyvin ne onneksi on vielä muistissa, vaikka pari vuotta asuttiinkin muualla. Tore on totutellut kierreportaisiin siinä, missä neiti corgi on vaan todennut että jaa, tälläset ja painanut menemään. Tore myös jännittää taas paria kävelijöille tehtyä pientä puusiltaa metsäreitin varrella, samoja se jännitti pentunakin. Nyt saa totutella niihin uudestaan, hölmö. Tulee se niistä yli ihan omin tassuin sentään.

Vuodenvaihde meni koirien osalta aika loistavasti. Lähinnä molemmat nökötti kuonot ikkunassa kiinni. Varmaan asiaan vaikutti se, että Eurassa käydessä lenkkeillään aina kaverin kanssa ihan varuskunnan vieressä, siellä on pauke tullut tutuksi. Vähän hiljaisempaan aikaan käytiin ulkona kävelemässä, kumpikaan ei jännittänyt ulkonakaan yhtään. Trau veti aina hännän alas hetkeksi, jos ihan lähellä pamahti, mutta vilkaisi aina nopeasti mua ja totesi, että ei kai siinä sitten mitään vaarallista ollutkaan. Häntä takas pystyyn ja matka jatkui.

Nyt ollaan taas otettu pari päivää vähän rauhallisemmin, kun itse jäädyn tuolla ulkona. Koiria ei tunnu haittaavan, mitä nyt Torea ällöttää kun ulos puetaan joku kamala takki päälle, mutta jumittelujen takia saa nyt kovimmilla pakkasilla sitä käyttää. Pian onneksi taas vähän lämpeää, ja toiveissa olisi saada sitä luntakin vähän lisää, josko tänä talvena ehtisi edes muutaman kerran vetokamojen ja suksien kanssa liikenteeseen.

No, ainakin ollaan saatu taas kaikki pahimmat kiireet pois alta ja ehditään piakkoin palailemaan takaisin agihallille!

Mikä tuolla paukkuu?