Ensin valkoisella pohjalla numeroitu rata. Toimi vitoselle asti mainiosti, sen jälkeen meni pitkäksi. 5-7 kaarrosta pitikin muutamaan kertaan tehdä ennen kuin alkoi toimimaan, lopulta meni aika kivasti kuitenkin. Siinä ei mitään muuta sen kummempaa ollutkaan, kymppiputkelle lähettäminen oli vähän haastavaa, kun tuo ei vieläkään aina irtoo enkä pysty juoksemaan kelpien vauhtia.
Mustalla pohjalla numeroitu seuraavaksi. Keepis oli just rallatellut pallonsa kanssa kolmosen jälkeisessä putkessa, mutta teki silti ihan huippuhyvän käännöksen, eikä edes vilkaissut putken suuntaan. 5-7 kaarros tökki vähän taas, mutta meni ehkä kuitenkin vähän paremmin kuin ekalla radalla. Kerran juoksi jopa putken ohi ulkokautta, mistä lie senkin keksi. Eteenlähetykset tarvii treeniä edelleen, vikan putken jälkeen alkoi pää kääntymään mun suuntaan, vaikka palkka odotti edessä. Ei olla niitä vähään aikaan tehtykään ja sen huomaa.
Lopuksi vielä puomin kontaktille pyörittelyä - missäköhän kelpien ajatukset taas menivät? Eivät ainakaan oikeassa suorituksessa. Mut kyllä se oikeasti osaa, ei vaan radan jälkeen meinannut malttaa rauhoittua, vaikka tehtiin vähän tokojuttuja siinä välissä. Puomin jälkeen pamauteltiin vielä pari kertaa keinua, tosiaan vaan pari kertaa, koska ahneen piti heti ekan pamautuksen jälkeen käydä välissä oksentamassa nakinpalat pois kurkusta... Yksi syy siihen, miksi lelupalkka on tuolla vaan niiin paljon parempi, ei tule näitä keskeytyksiä :D
Kuunvaihteessa saadaan vihdoin se kauan odotettu hallikortti ja päästään treenailemaan itsekseen. Trau siirtyy melkein kokonaan itsenäiseen treeniin, käydään ryhmässä vaan käyttämässä paikkausvuorot loppuun jossain vaiheessa. Niiden jälkeen pyöritään varmaan satunnaisesti eri koutsien opeissa, katsotaan sitten josko ensi vuonna palataan takaisin ryhmätreeniin, mutta se nyt riippuu ihan pentusuunnitelmienkin toteutumisesta yms.
Ryhmäpaikan sekaannuksesta kiitos sille, kuka ikinä yrittikin saada mut seuran treeneistä pihalle. Toisaalta aika imartelevaa, että joku on niin kateellinen, että on pakko yrittää sotkea treenikuviot. Oltaisiin kyllä saatu ryhmäpaikkakin takaisin, mutta pysytään suunnitelmassa, kun ei rahatkaan riitä kaikkeen just nyt.
Treenien jälkeen ajeltiin taas Euraan, kamalassa lumiymyrskyssä tietenkin. Olihan se pakko matkalla pysähtyä hetkeksi juoksuttamaan koiria, kun lunta oli jo Traun mahaan saakka. Tore ei uskaltanut ensin tulla edes autosta ulos, mutta Trau veti rallia senkin puolesta. Kovin kauaa eivät voineet siinä juosta, kun auto meinasi jo muutenkin jäädä bussipysäkille jumiin sen lumimäärän takia. Tänään on yrittänyt lunta jo vähän Euraankin sadella, katotaan saadaanko pian jo lumikuvia :) Nyt mulla ei ole laittaa tänne muuta kuin pari muutaman viikon takaista kuvaa Toresta, mutta eiköhän asia pian korjaannu, jos nuo kelit vaihtuu lumisateeseen ikuisen vesisateen sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti