Torstaina suunnattiin Komion luonnonsuojelualueelle, tuli mieleen että ensimmäisestä Poronpolun reissusta on jo yli kaksi vuotta aikaa. Tässä nyt tähän hätään selkein kartta paikasta, mullakaan ei mitään kunnon karttaa mukana ollut vaan tihrustelin tuota kännykän näytöltä, hyvin selvittiin silti.
Auto piti jättää pilpalantien vieressä olevalle parkkikselle, pidemmälle p-paikalle ei saanut ajaa tien kunnosta johtuen. Ihan hyvä niin, tie katosi välillä jalkojenkin alta ja sinne humpsahti helposti nilkkoihin asti vaikka miten yritti katsoa mihin astui :D Käveltiin reittien lähtöpisteelle, parisen kilsaa piti talsia tietä pitkin, me kyllä taidettiin vähän koukkailla myös poluilla heti kun tuli järvi näkyviin ja löydettiin polkuja rannasta. Nyt ei ollut suunnitelmissa mikään 30km lenkki, vaan reitiksi valikoitui 7km pituinen Luutaharjun Samo. Joka sekin oli raskaampi kuin muistin, ihan kivoja mäkiä löytyy tuolta Lopen puolelta...
Polutkaan eivät olleet ihan kesäkunnossa vielä kaikilta osin, alkumatka oli lumista, jäistä ja märkää. Nastakengät eivät olleet mitenkään liioiteltu valinta. Mitä kauemmas reittien lähtöpisteeltä käveltiin, sitä parempikuntoisiksi polut muuttuivat. Olisi siellä ilman nastureitakin selvinnyt, mutta kyllä ne toivat mukavasti helpotusta kävelyyn, muuten olisi pitänyt hyppiä osa matkasta umpimetsän puolella.
Maisemissa ei ollut valittamista. Useamman kerran reitin varrella pääsi ihailemaan maisemia korkealta. Muutamasta kohdasta on myös ennallistamistarkoituksessa poltettu metsää, allaolevan kuvan alue poltettu muistaakseni 2016. Tuntui olevan lintujen suosiossa.
Pahoittelut kännykkälaadusta, Trau ei voinut ohittaa kuplivaa vettä, ihmetteli sitä muuten piiitkään:
Kilometrejä torstaille kertyi sports trackerin mukaan n. 11 ja aikaa meni n. 3,5h. Ketään ei siinä ajassa tullut vastaan, saatiin seikkailla ihan rauhassa. Trau liikkui hyvin ja puhtaasti koko matkan :) Tore vasta käynnistyi loppusuoralla, kun me Traun kanssa yritettiin väsyneinä laahustaa autoa kohti:
Syötiin ja pyörittiin siinä parkkipaikan ympäristössä vielä jonkun aikaa ennen kuin kömmittiin autoon nukkumaan. Onneksi pilpalantie on öisin hyvin rauhallinen, ei tarvinnut häiriintyä liikenteestä. Nukuttiin oikein hyvin, koirille oli tällä kertaa peitto mukana ja ne nukkuivatkin sen alla tyytyväisinä koko yön, mitä nyt Trau kömpi sieltä pari kertaa pois. Ilmeisesti oli kuitenkin kylmä ilman peittoa, kun piti herättää mut auttamaan sinne takaisin. Lämpötila taisi pysyä plussan puolella koko yön.
Aamulla käytiin hölkkäilemässä kilsan verran ennen aamupalaa, että sai paikat vetristettyä ja aivot hereille. Päivän suunnitelma oli mennä ihan fiiliksen mukaan. Parkkipaikalta lähti hiihtoreitti jota käytiin tutkailemassa, jotenkin päädyttiin polkuja seuraillessa takaisin eri reittien lähtöpisteisiin kauemmalle parkkipaikalle. 3,5km mittaista Pikku Samoa en ollut koskaan kiertänyt, joten käytiin kulkemassa se läpi. Osa reitin poluista oltiinkin kuljettu jo torstaina rannan läheisyydessä seikkaillessa, ne jätettiin välistä. Mahtavia maisemia löytyi tämänkin reitin varrelta, lisäksi sieltä löytyi Traulle uintipaikka taas kerran... Joutsenetkin olivat löytäneet järvelle, joka tosin oli vielä sen verran jäässä että kesti niiden painon, rannat siellä oli aika sulat jo. Takaisin autolle käveltiin jo tutuksi tullutta tietä pitkin. Pari tuntia ja n. 6,5km oli tämä lenkki sitten lopulta.
Muutama tunti istuskeltiin vielä autolla, molempien kanssa tein myös pienen tempputreenin kun kerrankin oltiin paikassa jossa oli siihen kunnolla tilaa. Torella meni tosi lujaa (vähän liiankin) ja Traukin teki hyvin reippaasti ja iloisesti. Löhöiltiin nauttimassa lämpimästä auringosta kunnes kylmä tuuli ilmestyi häiritsemään mun lukuhetkeä. Pyörähdettiin vielä pikainen lenkki lähimmillä poluilla ja lähdettiin suuntaamaan kotia kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti