Kiitoa nimenomaan :D Traun tän päiväset treenit:
Piirtelin taas radan kokonaisuudessaan, vaikkei keppejä tehtykään. Katkaisiin 11 esteeseen, ja otettiin 13 pyöritykseen vauhtia ykköshypyltä. Trau oli kovin kiireinen tänään, paineli aika monista hypyistä ohi, mutta saatiin sentään kaikki lopulta sujumaan. Ajattelin ettei vitosputkesta tule mitään, kun en ehtinyt missään kohdassa vaihtaa puolta ja Traulle noi nurkassa olevat putket on muutenkin ollut aina vaikeita, mutta ilmeisesti ei tänään, aika kaukaa sai ohjata eikä mitään valittamista siinä. Puomin alastulolla palkkailtiin, juoksarit kun ei oo vielä ihan valmiit ja olisi varmaan muuten oikonut.
Toisella pätkällä pyöritys sujui vallan mainiosti, vaikkei Trau niitä muistaakseni oo kauheesti tehnyt. 16 hypystä paineli useampaan otteeseen ohi, kun jäi liikaa mun käteen kiinni, muuten siinä pätkässä ei koiran osalta ollut mitään moitittavaa. Hirveesti vauhtia, pakko jatkaa irtoamistreeniä taas syksyn ja talven aikana. Ja vihdoin se suostui hallilla vuoroa odotellessa leikkimään! Ehkä sitä vielä joskus voi palkata lelullakin.
Toren kanssa ehdin tekemään hetken rallyjuttuja ennen Traun agia, teki mahtavalla innolla. Häiriötä se kyllä ottaa helposti, pyörittiin vaan parkkipaikalla tekemässä ja jokaista autoa ja ihmistä teki mieli tuijotella. Tietysti siihen varmaan vaikuttaa se, että samasta paikasta ollaan välillä hypätty kaverin kyytiin, keepis taisi ajatella että kyytiä odotellaan nytkin. Mutta hyvin se tekee, on alkanut tehdä mun takaa kiertämisetkin ilman monen metrin ylimääräistä kaarta. Otin ensi kuulle parit ohjatut rallytreenit, katsotaan josko niiden jälkeen uskaltaisi vihdoin miettiä niitä kisoja. Kotona kun tulee harvemmin tehtyä rataa, yleensä vaan yksittäisiä juttuja.
Traukin teki vähän rallya, mutta neiti ahne syö mun sormet, joten meidän treenihetket etenkin seuruun osalta on aika lyhyitä. Sen takia tehdäänkin seuruuta pääasiassa perusasennon kautta, imuttaminen ei ton kanssa ole kovin mukavaa. Se on liian alhaalla ja liian varomaton hampaidensa kanssa. Mutta ei siltä ainakaan intoa puutu.
Tulee rallyillessa koirien erotkin selvästi esille. Molempia on koulutettu pennusta asti samalla tyylillä. Tore on vähän tosikko, ei tarjoa yleensä mitään itsenäisesti vaan tuijottaa ja odottaa käskyä. Ja se tekee tarkkaan, harvemmin sekoittaa käskyjä. Trau taas tekee ja hyörii ja pyörii ja huiskii tassuilla ja lähtee omille teilleen jos mitään ei hetken odottamisen jälkeen tapahdu. Tekee tosi reippaasti, muttei ole kovin tarkka, tarjoaa välillä ihan mitä sattuu. Niissä tutuimmissakin asioissa. Häiriöherkkiä noi on molemmat, mutta niin kauan kun mulla on palkkaa kädessä, ei sitä haittaa vaikka vieressä räjähtäisi pommi, vaan alkaa ottamaan häiriötä vasta kun palkat menee taskuun. Tore taas saattaa jäädä tuijottamaan jotain mielenkiintoista vaikka miten heiluttaisi nakkia nenän edessä. Onneksi palloa ei voita kuin tosi tutut ihmiset :D
Kelitkin on viilentyneet ihanasti, päästään kohta palailemaan vetohommien pariin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti