Kuulumisia

Koeviikon takia kirjoittaminen pääsi vähän jäämään. Tällä hetkellä olisin normaalisti iltalenkillä, mutta kerrankin on aikaa kirjoittaa. Tore on päässyt tänään riehumaan Jurin ja kahden vesikoiran kanssa isolle alueelle ja kivaa näytti olevan - T ei edes jännittänyt uusia tuttavuuksia, vaan oli heti menossa mukana. Muutenkin ollaan edistytty muiden koirien kanssa tosi mahtavasti, eihän tuon tarvitse aikusena vieraiden koirien kanssa toimeen tulla, mutta en halua sen niitä pelkäävänkään. Ollaan käyty haistelemassa uusia koiria koirapuiston aidan läpi, sisälle ei mennä ainakaan, jos paikalla on paljon koiria, tai yksikin isompi, jonka jalkoihin tuo voisi jäädä. Ohitukset sujuu tosi mahtavasti, ei poukkoiluja koiria kohti, mutta ei karkuunkaan.

Viikko sitten sunnuntaina käytiin pentutreffeillä, on ne Toren sisaruksetkin vaan niin ihania! Saatiin hyviä vinkkejä tokoon, nyt toimii perusasento entistä paremmin. Aloiteltiin myös vähän merkkiä, saadaan vähän lisää vauhtia treeneihin :) Saatiin myös hyvää opastusta näyttelyseisontaa varten, ja sitä ollaankin nyt treenailtu ahkerasti. Vielä on hiomista, mutta aina vaan paremmalta näyttää. Mä voin myös käydä koko koiran läpi sen seisoessa, pikkukelpie vaan heiluttaa häntää iloisena huomiosta. Seuraavaksi aletaan pyytää tuttuja käymään tuota läpi ja aika pian suunnataan ensimmäisiin mätsäreihin esiintymistä harjoittelemaan.

Tältä päivältä, vielä on treenattavaa jäljellä :)

Ollaan siirretty treenaamiset melkein kokonaan ulos nyt, kun on ollut vähän lämpimämpiä kelejä. Yleensä käydään viereisen koirapuiston parkkipaikalla treenailemassa, saadaan hyvää häiriötä. Toisinaan vaan ottaa päähän se, että ihmisten on pakko päästää koirat vapaaksi jo ennen puistoon menemistä, jolloin ne tulevat aina viereen pyörimään. Tajuavat onneksi yleensä pysyä kaukana, musta lähtee sen verran paha ääni jos tulevat liian lähelle...

Mitäs muuta... Lauantaina käytiin Unelmalemmikissä tapahtumapäivillä pikavisiitillä. Tore oli tosi reipas, vaikka pienessä tilassa oli paljon ihmisiä ja muita koiria. Lasten kanssa tuo osaa olla tosi nätisti ja kaikkien rapsutettavaksi pitäisi päästä samaan aikaan. Yllätyksekseni Tore osasi myös rentoutua siellä, heitti lattialle makaamaan ja nukkumaan ilmeisen kyllästyneenä mun ja kämppiksen pantojen hiplailuun ja sovitukseen. Saatiin Torelle kuitenkin yksi panta lisää (ei ainakaan haittaa jos joku hajoaa tai hukkuu, niitä on kertynyt aika runsaasti) ja pakastin on taas täynnä lihaa.