Vihainen ja arvaamaton kelpie...

"Olemme saaneet valituksia, että huoneistossanne olevasta koirasta (anteeksi, niitä on kyllä kaksi) aiheutuu meluhaittaa ja koira koetaan arvaamattomaksi ja vaaralliseksi."

Kerrostaloelämän ihanuudet. Onneksi kaikki naapurit (paitsi kyseinen valittaja) ovat kirjallisesti ilmoittaneet, että tämän kämpän koirat eivät hauku koskaan. Tore pitää välillä jonkin sortin vahtipuhinaa, mutta lopettaa sen käskystä ja yksinollessaan nuo on molemmat hiljaa, nauhoitettu on. Isännöitsijä on nyt tilanteesta tietoinen, hänelle on käyty näyttämässä nämä vaaralliset koirat ja saadaan asua täällä jatkossakin.

Kirjoittaminen on taas vähän jäänyt, mutta nyt yritän ryhdistäytyä tämän blogin kanssa. Paljon on ehtinyt tapahtua. Toko jäi kesätauolle ja elokuussa me jatketaan luultavasti alokasluokan kisaavien ryhmässä, jos ei mitään ihmeempiä muutoksia tule. Viime viikolla piti myös käydä möllikisoissa pyörähtämässä, mutta työvuorojen takia jäi käymättä. Eihän tuo kisavalmis vielä ole, mutta olisihan se kiva käydä testaamassa, miten tuo toimii kisatilanteessa, jossa kuitenkin omistaja jännittää ainakin ensimmäisillä kerroilla. Loppukesälle olisi möllikisat suunnitelmissa, mutta katsotaan nyt miten käy.

Me ei sitten muutettukaan sinne Turkuun. Kämppis tekee tällä hetkellä välillä 17 tunnin työvuoroja, joten hankin töitä Riihimäeltä ja pysytään suurin osa kesästä täällä koiravahtina. Tiedossa on ainakin miittailua, tiistaina käytiin hyvinkäällä ja mennään varmasti toistekin, sen verran hauskaa näytti Torella olevan. Torehan on nykyään kaikkien kaveri pentuajan vaikeuksista huolimatta - päällepläsmäreiden kanssa T saattaa toisinaan ahdistua ja hakeutuu hetkeksi mun viereen seuraamaan tilannetta, mutta lähtee siitä pian leikkimään.

Miittiporukka, lisää kuvia täällä.

Toren kanssa yhteistyö pelittää mainiosti, sen kanssa on ilo tehdä töitä ja joskus ihan vaan olla. T on mun kanssa ihan älyttömän helppo arjessa, muiden (mm. kämppiksen) hermoja se koettelee toisinaan. Luoksetulokäsky on kyseenalaistettu tasan kerran, pidettiin pieni keskustelu ja sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmaa. Toren kanssa on helppo kulkea missä vain, se osaa ottaa kaikkialla rennosti. Vähän luulen, etten olisi voinut saada paremmin mulle sopivaa koiraa, T sopii mun käteen lähes täydellisesti.

Lauantaina suunnataan Tuusulaan näyttelyyn, saadaan pyörähtää kehässä muistaakseni heti ensimmäisenä, joten ei tarvitse kauaa miettiä, minkä värinen nauha sieltä tulee.

juhannuksenviettoa

Best In Show

Eilen käytiin erkkarissa avaamassa kakaran näyttelyura, eikä mitenkään huonolla menestyksellä. Esiintyminen meni suht hyvin, Tore seistä tönötti tosi mallikkaasti ja liikkuikin hetkittäin ilman ylimääräistä sähläystä. Muutenkin kakara jaksoi koko päivän tosi hyvin, oltiin liikkeellä aamukuudesta iltakuuteen asti. Kannattikin jaksaa, menestys ei jäänyt pelkästään ROP-pentuun, vaan loppujen lopuksi kakara oli myös BIS-pentu. Hieno pieni!

Eiköhän tuon kanssa kehtaa pyöriä näyttelyissä jatkossakin. Koska Toren käytöksessä ei ollut moittimista, eikä se edes väistänyt tuomaria, uskalletaan laittaa tänään matkaan ilmottautuminen Tuusulan näyttelyyn :)

Arvostelu, jota en jaksanut suomentaa uudelleen :D
"8 month old male. Lovely head proportions. Correct ears. Correct dentition. Lovely neck flowing to his shoulders. Topline is correct. Good angulations front and rear. Moves well when settled. Should train the showing(:D)"

BIS2- & BIS1-penikat

© Miira I

On se vaan niin hieno!

Paljon ollaan taas ehditty tekemään pienen blogitauon aikana.

Ollaan käyty yön pimeinä tunteina pelaamassa futista koirien kanssa, ollaan käyty juoksemassa kilpaa pelloilla, haettu mätsäristä punainen nauha, käyty treeneissä, saatu kehuja meidän yhteistyöstä ja siitä, kuinka meistä kuulemma löytyy kisa-ainesta, temppuiltu, nähty uusia ja vanhoja koirakavereita, reissattu julkisilla, käyty järvessä ja lammessa kahlailemassa, nautittu auringosta ja sateesta, ulkoiltu marsulauman kanssa, käyty hiekkakuopilla juoksemassa, eksytty ja löydetty takaisin kotiin kelpien nenän ansiosta, kokeiltu tosi lyhyttä matkaa pyörän vierellä kulkemista (tuohan oli kuin ikänsä tehnyt sitä - minä kun ajattelin, että saadaan treenailla kauan ennen kun päästään kunnolla pyöräilemään), temppuiltu skeittirampeilla, rentouduttu ja pidetty hauskaa. Muutamaan otteeseen pikkukeepis on ollut niin väsynyt, ettei ole jaksanut kuin vähän raottaa silmiään, vaikka sitä on kuinka härnätty leikkimään.

Lauantaina meillä on edessä ensimmäinen oikea näyttely, suunnataan erkkariin Jämsään. Siihen mennessä pitäisi saada vielä edes osa riemuloikista karsittua pois, mutta eiköhän me ehditä. Koko vuoden näyttelykalenteri alkaa olla suunniteltu:
18.5. Erkkari 
14.7. Hyvinkää KR
27.7. Pori KV
3.8. Turku KR

Ja mahdollisesti PMV + HeW tai Voittaja, riippuu rahatilanteesta pääseekö koira mukaan vai lähdenkö vain katselemaan ja handlaamaan tutun koiria.

Ei ole asennossa paljon kehumista, mutta pönötyskuva kuitenkin :D