On se vaan niin hieno!

Paljon ollaan taas ehditty tekemään pienen blogitauon aikana.

Ollaan käyty yön pimeinä tunteina pelaamassa futista koirien kanssa, ollaan käyty juoksemassa kilpaa pelloilla, haettu mätsäristä punainen nauha, käyty treeneissä, saatu kehuja meidän yhteistyöstä ja siitä, kuinka meistä kuulemma löytyy kisa-ainesta, temppuiltu, nähty uusia ja vanhoja koirakavereita, reissattu julkisilla, käyty järvessä ja lammessa kahlailemassa, nautittu auringosta ja sateesta, ulkoiltu marsulauman kanssa, käyty hiekkakuopilla juoksemassa, eksytty ja löydetty takaisin kotiin kelpien nenän ansiosta, kokeiltu tosi lyhyttä matkaa pyörän vierellä kulkemista (tuohan oli kuin ikänsä tehnyt sitä - minä kun ajattelin, että saadaan treenailla kauan ennen kun päästään kunnolla pyöräilemään), temppuiltu skeittirampeilla, rentouduttu ja pidetty hauskaa. Muutamaan otteeseen pikkukeepis on ollut niin väsynyt, ettei ole jaksanut kuin vähän raottaa silmiään, vaikka sitä on kuinka härnätty leikkimään.

Lauantaina meillä on edessä ensimmäinen oikea näyttely, suunnataan erkkariin Jämsään. Siihen mennessä pitäisi saada vielä edes osa riemuloikista karsittua pois, mutta eiköhän me ehditä. Koko vuoden näyttelykalenteri alkaa olla suunniteltu:
18.5. Erkkari 
14.7. Hyvinkää KR
27.7. Pori KV
3.8. Turku KR

Ja mahdollisesti PMV + HeW tai Voittaja, riippuu rahatilanteesta pääseekö koira mukaan vai lähdenkö vain katselemaan ja handlaamaan tutun koiria.

Ei ole asennossa paljon kehumista, mutta pönötyskuva kuitenkin :D

Paimennusta ja tokoilua

Lauantaina Tore pääsi ensimmäistä kertaa tekemään tuttavuutta lampaiden kanssa. Pikkumies tykästyi hommaan heti, joten me jatketaan varmasti tulevaisuudessa lajin parissa. Omistaja vaan ei meinaa pysyä perässä, mutta onneksi koira tajusi idean :D Oli tosi kiva päivä, niin mulla kuin koirallakin! T sai paimennuskertojen välissä painia vähän Bria-siskon kanssa, on niillä vaan samaa näköä ja samanlaiset eleet.

Tänään oli ensimmäinen tokokerta Hyvinkäällä. Alku oli vähän hankala, Tore ei osannut rentoutua ja olisi halunnut mennä moikkaamaan jokaista ihmistä ja koiraa. Loppua kohden kaikki vaan parani, T alkoi keskittyä tekemiseen täysillä ja unohti kaiken ympärillä olevan. Tore sai tosi paljon kehuja, etenkin kun harjoiteltiin seuraamisesta pysähtymistä. T kuulemma kävelee melkein istuen, hölmö pieni. Lopuksi pyysin vielä kouluttajaa käymään Toren läpi, se kun hermostuu välillä esimerkiksi mätsäreissä tuomarin käsittelyssä. Nyt ei ollut mitään ongelmaa, vaikka ei olla hetkeen uusien ihmisten kanssa päästykään sitä treenaamaan. On se vaan niin mahtava pikkumies :) Tokoiluista saattaa olla videota tulossa taas lähiaikoina, jos saan jonkun kuvaamaan.

Lähiaikoina meille on myös tullut pientä lisäystä laumaan. Multa löytyy 8- ja 3kk vanhat marsutytöt ja kämppikselle kotiutui eilen kaksi kääpiöhamsteria. Tore on etenkin marsujen kaveri, se saattaa kuluttaa paljonkin aikaa marsujen touhuja katsellen. Ei se halua leikkiä niiden kanssa, eikä edes paimentaa niitä, se vain katsoo muttei koske. Marsuista vanhempi on myös rakastunut Toreen, nuorempi nyt pelkää vielä kaikkea mikä liikkuu.

Tore & vanhempi marsu Tonje

Tiril 3kk

Huippu keepis!

Käytiin tossa yks päivä Riksun isoimmassa koirapuistossa juoksemassa. Tore paineli toisella puolella puistoa intoa täynnä, taisi olla kavereiden paimennus menossa. Sanoin siinä ihan normaalilla äänellä Tor, jolloin pikkukeepiksen pää kääntyi välittömästi ja muutamassa sekunnissa sitä jo istuttiinkin mun vierellä. 

Muutenkin oon aika ihmeissäni (ja innoissani) tuon työmotivaatiosta, toisten koirien kanssa oon saanut tehdä välillä paljon töitä, jotta ne jaksaisi edes kiinnostua musta. Tore toimii missä vaan ja koska vaan, on työskennellessään aikamoinen tosikko, eikä välitä ympäristöstä yhtään. Muita se tottelee jos jaksaa ja huvittaa, kämppiskään ei voi nykyään päästää sitä missään vapaaksi, koska teini tekee mitä ikinä sattuukin huvittamaan. Mun käskyjä Tore ei ole kyseenalaistanut kertaakaan ainakaan pariin kuukauteen. Hassua, kakara on noin nuori vielä ja voin jo sanoa, ettei mulla ole ollut ikinä ennen yhtä hyvää suhdetta yhdenkään koiran kanssa. 

Ira oli meillä hoidossa viime viikolla, oli pikkumiehillä vähän ihmettelemistä :D Hyvin Ira kuitenkin sopeutui laumaan, pisti pojat kuriin, mutta loppuviikolla sitä oltiin jo hyvää kaveria Toren kanssa.

Blogi on ollut hiljaisena jo pari viikkoa, ja hiljaiselo luultavasti jatkuu tästä eteenpäinkin. Olen toukokuun loppuun asti eläinkaupassa töissä, vapaa-aikaa jää vähemmän kuin opiskellessa. Tore saa kuitenkin huomiota yhtä paljon kuin ennenkin, mutta koska haluan omistaa myös muuta elämää kuin työt ja koiran, täytyy aikaa taikoa jostain lisää. 

Luppakorvainen keepis