4. maaliskuuta 2017

Koirakavereita ja kuvia

Pikapäivitystä kera kuvien. Treenaamisen suhteen ollaan oltu aika laiskoja, molempien kanssa tehty jotain yksittäisiä pieniä rallyjuttuja ja takapäänkäyttöä tasapainotyynyllä, siinä viimeisen kahden viikon treenailut :D No, ensi viikolla takaisin rytmiin niiden osalta. 

Eilen kotiuduttiin melkein viikon reissulta Eurasta. Tore pääsi siellä rälläämään huskyjengin kanssa, Trau sai nauttia levosta ja rauhasta. Eilen heti kotiutumisen jälkeen käytiin pellolla moikkaamassa pikkukelpietä. Toren koirasosiaalisuus jaksaa aina hämmästyttää. Ira, elopainoa huimat kolme kiloa, vähän ärähtää ja Tore jo kipittää muualle, yleensä jonkun syliin turvaan. Ei raukka voi mennä edes sänkyyn nukkumaan, jos Ira on paikalla, ellei joku ole tukena ja sanomassa, että kyllä sinne molemmat mahtuu. Siinä missä Trau vaan ignooraa Iran pörinät ja hyppää sen viereen nukkumaan. Kaikkien kaverin huskyjen kanssa Tore tulee toimeen ongelmitta, yhden päällepäsmärin kanssa on vähän jotain pörissyt, nykyään on kuin ei koko koiraa olisikaan. Jotenkin se saa myös kaikki pennut tykästymään itseensä heti, aremmatkin tapaukset. Ja hermot sillä kestää mitä vaan, eilenkin katseli hölmistyneenä kun toinen kelpiekakara haukkui vieressä, hyppi päin ja oli koko ajan härkkimässä. Välillä vedettiin juoksurallit pennun kanssa ja palattiin omien tutkimusten pariin. Jotain pientä roturasistisuutta kyllä havaittavissa, yhdenkään muun koiran kanssa Tore ei ole juossut yhtä paljon kuin toisen kelpien, vaikka kivat rallit saa huskyjenkin kanssa vedettyä. 

Hassua ajatella, että joskus tuo sosiaalisuusihme veti kiljuen karkuun leveän tien toisella puolella rauhassa kävellyttä koiraa, joka nyt sattui vähän vilkaisemaan pikkuTorea päin. Nykyään sama koira auttaa ja on auttanut monia arkoja pentuja rohkaistumaan käytöksellään. Arat koirat kun on Torelle ilmaa siihen asti, kunnes itse haluavat tutustua, sen jälkeen vasta varovasti kokeillaan suostuisiko toinen leikkimään.

Trau ei pääse pikkukelpieen tutustumaan, ainakaan vielä, sillä menisi siihen komenteluun ja härkkimiseen hermot aika äkkiä, mutta ensi viikolla saadaan lenkkiseuraa Traullekin. Vaikka sille nyt tuntuukin olevan aivan sama onko muita koiria mukana. Omat tutkimukset on mielenkiintoisempia kuin leikkiseura, mitä nyt Torea voi välillä käydä härnäämässä ja juoksevia kavereita jahtaamassa. Vain harvojen ja valittujen kanssa voi leikkiä kunnolla. Toren kanssa on hauskinta leikkiä silloin, kun Tore haluaisi nukkua :D

Kamerakalusto sai parin vuoden ihmettelyn jälkeen pientä päivitystä, vihdoin mulla on riittävän valovoimainen objektiivi ja pystyy metsässäkin kuvaamaan helpommin. Ja sisällä. Tarkennuskin toimii ilman kikkailuja. Ihmeellistä. Testikuvia tältä viikolta:

Hurrrja peto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti