15. tammikuuta 2019

Osteopaatilla


Molemmat pääsivät tällä kertaa samaan aikaan mukaan. Toresta aloitettiin, ajattelin sen rauhoittuvan paremmin odottamaan käsittelyn jälkeen, kun taas Trau osaa ottaa heti rennosti missä vain. Samat tutut jutut, pientä vinoumaa si-nivelessä, vasen (pompottava) polvi oli kerännyt hieman nestettä, johtuu todennäköisesti selästä eikä itse polvesta. Seuraillaan, käydään uudestaan varmaan kuukauden sisällä, pitää tänään vielä vilkaista millaisia vapaita aikoja nettiajanvaraus tarjoaa. Tore tosiaan on taas hieman pompotellut jalkaansa, kylmyys vaikuttaa selvästi. Toivottavasti saatiin siihen nyt apu, käveli kotiin jo ainakin kivasti pidemmällä askeleella joten selvästi helpotti. Käsittelystä ei kyllä näyttänyt erityisesti nauttivan, yritti useamman kerran valua pöydältä mun syliin.

Trau taas. Kirjoittelinkin viime kuussa miten se oli ennen hammaskontrolliaikaa pidemmän metsärälläyslenkin jälkeen ontunut oikeaa takajalkaa ihan kunnolla. Ei jäänyt yksittäiseksi kerraksi se vaikka niin toivoinkin, vaan ontumaa esiintyi aina pidempien ja raskaampien lenkkien jälkeen. Välillä mennyt niin pahaksi, ettei varannut jalalle ollenkaan painoa, mutta vetristynyt aina nopeasti kun on saanut edes pientä kevyttä liikettä tai hierontaa. Kuitenkin alle tunnin lenkit olleet sille ihan ok, ja pysynyt täysin oireettomana vaikka on vähän lumihankiralliakin harrastanut. Ei se siis ehtinyt tässä kuukauden aikana ontumaan kuin muistaakseni kolme kertaa, kun kevennettiin lenkkejä heti ensimmäisen ontuman jälkeen. Halunnut liikkua ja kova hinaus lenkeillä aina metsää kohti, selvästikään ei ole ollut liikkeessä kipeä. Oli sellainen tunne, että oireet johtuvat selästä, eivät jalasta vaikka sen kautta oireilikin. Googlailin kaikki mahdolliset ja mahdottomat selkäsairaudet, mutta oireet eivät oikeen sopineet mihinkään, asentotunto yms. toimi normaalisti myös ontuman aikana ja jalkojakin sai pyöritellä ihan miten halusi.

Toisen ontumakerran jälkeen arvoin pitkään, lähdetäänkö lääkäriin vai osteopaatille. Mutta Trau on kuitenkin terveeksi kuvattu ja lantiosta löytyi kivat jumit, muistaakseni osteopaatti suoristeli ja korjaili lantiosta keväälläkin jotain... Joten arvelin että osteopaatti osaa tässä asiassa auttaa eläinlääkäriä paremmin. Ja niinhän se taisi osatakin, totesi heti että ihan vinossa on koko koira. Lähti vastaamaan hoitoon tosi kivasti, voidaan taas parin päivän päästä lähteä lisäämään liikettä ja katsotaan vieläkö oireita ilmestyy.

Toinen käynti otetaan jossain välissä Traullekin, pitää nyt miettiä odotanko sen juoksut ensin vai yritetäänkö ehtiä ennen niitä. Juoksujen aikaankin saa kuulemma mennä, mutta katsotaan nyt miten aikataulut järjestyy. Molemmat osasivat olla nätisti eikä odottaminen ollut kummallekaan mikään ongelma, joten voi olla että pääsevät seuraavallakin kerralla molemmat mukaan samalla kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti