Meidät löytää nyt myös facebookista!
Tälle vuodelle en blogiin mitään suunnitelmia ja tavoitteita listannutkaan, mutta josko vilkastaisiin vähän ensi vuoden suunnitelmiin...
Retkeily jäi tältä vuodelta harmittavan vähäiseksi. Helteiden takia rinkan kantaminen ei innostanut, joten viihdyttiin enemmän mökkeilemässä. Käytiin me sentään tutustumassa ensimmäistä kertaa Pääjärven retkeilyalueeseen ja Kurjenrahkan kansallispuistoon, vietettiin pari yötä Lopen Melkuttimilla ja vuorokausi Komion luonnonsuojelualueella. Muitakin suunnitelmia oli, mutta helteiden ja aikatauluongelmien takia ne jäivät tekemättä. Ensi vuonna päästään toivottavasti tutustumaan ainakin kahteen meille uuteen kansallispuistoon ja toivottavasti myös muutamiin retkeilyalueisiin. Melkuttimilla käymisestä on myös selkeästi tulossa vuosittainen tapa, joten eiköhän sielläkin tule piipahdettua. Retkeilyn lisäksi päästään taas kesällä mökkeilemään ja Trau jatkamaan pelastusliivien kanssa uiskentelua.
Tänä vuonna treenattiin aika pitkälti omin nokkinemme, Toren kanssa osallistuttiin koiratanssin ja rallyn nettivalmennuksiin jotka olivat kyllä kivoja! Ja Trau pääsi tekemään aika pitkälti samoja treenejä, eli ideaa ja apua niistä löytyi kyllä kivasti molemmille. Sopivat meille paremmin kuin vakituinen treeniryhmä, pystyi treenaamaan oman aikataulun mukaan ja siellä missä milloinkin satuttiin olemaan. Molemmissa lajeissa näkyy pyörivän toisinaan toisetkin nettivalmennukset, jos sattuvat alkamaan ensi vuonna sopivaan aikaan niin mielellämme jatketaan niiden parissa :) Ja voisi sitä yrittää edes muutaman kerran molempien kanssa päästä ohjattuihinkin treeneihin, eivät nuo nettivalmennukset kuitenkaan pysty korvaamaan ohjattuja treenejä täysin.
Kisailtu ei ollenkaan, oma motivaatio oli kisojen suhteen vähän hukassa. Paitsi koiratanssin osalta, mutta kumpikaan ei ole vielä täysin kisavalmis. Ensi vuonna olisi tavoitteena päästä vihdoin kokeilemaan millaista koiratanssissa kisaaminen on, toivottavasti molempien kanssa. Vähintään freestylessä, mutta HTM on sekin jostain syystä alkanut hieman kiinnostamaan ja ollaan vähän positioihin tutustuttukin. Vähän tekisi mieli myös jatkaa rallyn kisaamista, edes RTK1 molemmille, nyt kun tiedän taas vähän paremmin mitä olen tekemässä siellä radalla :D Katsotaan miten saadaan kisoja sovitettua aikatauluihin, ainakin tällä hetkellä koiratanssi menee rallyn edelle.
Tore jatkaa canicrossailua, siinäkin kisaaminen houkuttaisi mutta kisoja on harmittavan vähän. Pari kisapaikkaa onneksi ihan siedettävän ajomatkan päässä, joten ei se mikään mahdoton ajatus ole. Mutta mulle riittää kyllä ihan omaksi iloksikin harrastaminen, vetohommissa tuntuu motivaatio säilyvän vaikka mitään sen suurempia tavoitteita ei olisikaan.
Traun kanssa agility on edelleen hieman kysymysmerkkinä. Sen etujalan mysteeriontuma osoittautui kuin osoittautuikin onneksi lihasjumiksi joka on nyt hoidettu pois. Eilisellä metsärälläyslenkillä se sai kuitenkin selkänsä aika pahasti jumiin, joten ei olla ainakaan heti alkuvuodesta agilitykentille kiitämässä. Hoidetaan jumit pois ja seuraillaan ensin palaavatko ne takaisin vai johtuivatko ne vain normaalilenkkiä pidemmästä metsäreissusta. Eihän tuo sen rakenne ole muutenkaan agilityä ajatellen mikään ihanne, mutta ehkäpä palaillaan agilitykentille jos jumitukset pysyvät poissa. Koiratanssi on onneksi sen verran kivaa ja monipuolista, että mitään kovaa ikävää agilityn pariin ei enää edes ole.
Muuten terveyspuoli on onneksi molemmilla ihan kivalla mallilla ja toivottavasti pysyykin sellaisena. Tore kävi hammashoidossa elokuussa ja Trau marraskuussa, Trau luopui muutamasta hampaastaan mutta parantui onneksi hyvin eikä harvahampaisuus meitä haittaa kun ei mitään näyttelysuunnitelmiakaan ole. Sitä sterilointia olen harkinnut, mutta sen suhteen suunnitelmat ovat siirtyneet ensi vuoden puolelle vaikka alkuperäinen suunnitelma olikin hoitaa se ennen joulua. Hammaspoistojen takia päätin kuitenkin siirtää sitä pidemmälle, eipä sillä onneksi mikään kiire ole. Jatketaan hampaiden harjailua, lasten sähköhammasharja on ostoslistalla ja katsellaan sitten kuinka paha järkytys se koirille on.
Tore jatkaa säännöllisiä osteopaattikäyntejä ja sillä saadaan toivottavasti selkä pidettyä suurimmaksi osaksi oireettomana. Traukin varmaan jossain vaiheessa pääsee siellä pyörähtämään ihan varmuuden vuoksi. Ja säännöllisiä hierontoja toki jatketaan molempien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti