26. maaliskuuta 2015

Jumii, jumii...

Joudutaan jättämään agililiitelyt ainakin hetkeksi tauolle. Ei Toren polvioireet sitten johtunutkaan anaalirauhasista. Maanantaina iltalenkillä pompotti sitä taas, loppulenkistä melkein joka askeleella. Vapaana liikkui kuitenkin ihan ok, kun oikaistiin pellon läpi takaisin kotiin. Suunnattiin heti tiistaina uudelleen eläinlääkärille. Anaalirauhaset ja eturauhanen kaikki ok, polvia väännelty ja käännelty, eikä mitään vikaa löydy mistään. Lihasperäistähän tuo saattaa olla, joten soittelemaan fyssareille. Kaikilla kalenterit täynnä, kolmen viikon päähän meni se aika. Ajattelin, että voisihan tuota asiansa osaava koirahierojakin vilkaista, mutta tottakai kaikilla hierojillakin on kalenterit täynnä. Mitä nyt olen itse tuota pallotellut ja tutkinut, on sillä jumi selässä. Se on sitten asia erikseen, riittääkö se selittämään oireilun.

Vapaanahan tuo liikkuu ihan normaalisti, oireilee vain ja ainoastaan hihnalenkeillä, lyhyet pissatusreissut onnistuu hihnassakin. Ollaan nyt jätetty hihnalenkit kokonaan pois, eikä tuo ole maanantain jälkeen pompottanut jalkaansa kertaakaan, joten ehkä siellä ei ole mitään kovin pahasti rikki..?

Katsotaan ja ihmetellään nyt, mitä sen kanssa tehdään. Tore on onneksi muutoin oma iloinen itsensä, ilman hihnalenkkejä en luultavasti edes huomaisi mistään, että jotain vikaa jossain on.

Toren kohdalla lihasongelmat eivät kyllä hirvittävästi yllätä, kun ei tuo osaa varoa yhtään mitään. Lämmittelyt ja jäähdyttelyt kera palautuslitkujen on kyllä aina hoidettu kunnolla, lisäksi ruokinnassa lihaksistoa tukevat lisät, ja back on trackin verkkoloimi on sekin ahkerassa käytössä ja koko koira hierottu säännöllisesti huolellisesti läpi. Lisäksi viime kuussa meille kotiutui BOT:in makuualusta, joka tosin toimii Toren mielestä paremmin peittona.




22. maaliskuuta 2015

Hyvin arvattu on puoliksi tiedetty

Torella on tyyyylsää. Kukaan ei ole jatkuvasti pyytämässä leikkimään. Ollaan lenkkeilty ja temppuiltu vähän enemmän kuin normaalisti, mutta ei tuo näytä ilman koirakaveria väsyvän.

Saatiin sentään tiistaina Vixi-belgi Torelle juoksukaveriksi, ajeltiin Hyvinkäälle uusiin maisemiin lenkkeilemään. Vauhtia riitti, kerrankin joku jaksoi juosta Toren kanssa, keepis oli todella innoissaan asiasta. Perjantaina treenien jälkeen sai myös rällätä hetken treenikavereiden kanssa. Jos nyt suunnitelmat pitää, niin huomenna suunnataan taas Hyvinkäälle, tällä kertaa moikkaamaan puolivuotiasta collieta, joka myös kuulemma tykkää juosta :)

Ei me olla ilman eläinlääkäriäkään elelty. Anaalirauhasten tulehtumisen takia pikkumies on antibioottikuurilla. Hetken jo luulin, että tuolla on jalka tai selkä rikki, mutta ei onneksi. Aika jännä, ettei Torella ollut mitään muita oireita kuin liikkuminen hieman eri tavalla kuin normaalisti. Selvisi onneksi sekin.


Perjantainen aksarata. Ennen rataa tehtiin ekaa kertaa puomia, jota Tore taisi vähän jännittää (ehkä se oli jännä vain siksi, ettei heti saanut juosta täysillä?), joka väsytti Toren kunnolla. Rata meni sitten vähän miten meni :D Tehtiin kolme ekaa estettä erikseen, palkattiin välissä ja jatkettiin rataa. Nelosen ja vitosen välissä aivan liikaa vauhtia, yllättäen meni ohi ekalla yrityksellä. Seiskaeste oli kiva hypätä molempiin suuntiin, vaikka sehän ei tässä tarkoituksena ollut... Torella on vaan omat näkemykset radasta, ne on toisinaan aika hauskojakin. Sujui seiskakin tokalla yrityksellä jo hyvin.



14. maaliskuuta 2015

Elämänilo ei voi olla liiallista, vaan se on aina hyvää

Trau lähti juoksujen takia sunnuntaina Euraan ja Nana vietiin maanantaina Jyväskylään, josta siirryttiin Tampereelle yökyläilemään. Tore pääsi rälläämään poikien kanssa ja näkemään vähän maailmaa. Tiistaina palattiin takaisin kotiin, ja ai että tuolla on virtaa, kun ei voi purkaa kaikkia energioitaan muiden kanssa rälläämällä koska tahansa. Lelukopan sisältö on muuttanut mun syliin, ja muuttaa aina perässä, jos vaihdan paikkaa. Ei päästä ihan vielä aloittamaan vetokautta pyörälläkään, vakioreitit ei ole vielä täysin sulia, niin mihinkäs keepis energiansa käyttäisi... Lenkkeillään ja temppuillaan ehkä jopa enemmän kuin normaalisti, mutta yllättävän paljon rälläyskaverin puuttuminen silti vaikuttaa. Pitäisi lähipäivinä kaivaa pyörä talvisäilöstä, josko sitä edes ilman vetoa kävisi jossain vähän pyörähtämässä.

Eilen päästiin onneksi vähän kuluttamaan energiaa treeneihin (ja toteamaan, että väsytetty kelpie on huomattavasti helpompi ohjattava kuin tuo hyrrä):



Ensin suoraa, jossa ongelmaa aiheuttivat vitosputken jälkeiset hypyt. Taisin vaan olla liian hidas ohjaamisen kanssa, kun Tore päätti ohittaa aina jomman kumman. Helpotettiin vähän ja aloitettiin putkesta, että ehdin suoralle mukaan, niin hyvinhän se sujui.

Toinen rata sujui yllättävän hyvin, ekalla yrityksellä vitoshypyn jälkeen meni vähän turhan pitkäksi, mutta seuraavilla kerroilla onnistuikin jo. Oli mulla silti hetkittäin ikävä Iraa, se on niin helppo ohjattava Toreen verrattuna :D Sen kanssa ei ole koskaan tullut sellaisia "oho, mun koira meneekin jo tuolla ja mä oon vasta täällä"-hetkiä...


Onneksi ensi viikolla saadaan lenkeille leikkiseuraa Torellekin, ei tarvitse keepiksen tyytyä pelkästään mun seuraan :D

6. maaliskuuta 2015

Agiliitoo!


Tän päivän aksarata, jota tehtiin hyppytekniikkatreenin lisäksi. Alussa ajattelin kakkosesteen radan "the ongelmaksi", mutta ongelmaksi muodostuikin kolmoseste. Kakkosen pyörittämisessä ei mitään ongelmaa, Tore oli alusta asti kuulolla. Minä vain olin liian hidas, joten kolmosesteen yli selviämiseen tarvittiin muutama toisto... Onnistui lopulta kuitenkin.

Lisäksi tehtiin vähän pussia ja pöytää itseksemme. Pussi onnistuu jo helposti ilman avustajaa, kelpie voisi vaan odottaa käskyä ennen suorittamista... Täytyy seuraavilla kerroilla muistaa vahvistaa odottamista kunnolla.

Saatiin uusi koirakkokin aksaryhmään, valkkari tuli viemään ryhmän isoimman koiran titteliä. Toren piti tietysti aluksi vähän kokeilla isottelua, mutta treenien jälkeen pystyi jo vähän leikkimäänkin :)

Viikonloppuna tehdään 'viimeinen silaus' Nanan koulutukseen, ja maanantaina suunnataan Jyväskylään katsomaan joko elo siellä sujuisi. Paluumatkalla jäädään luultavasti Tampereelle yökyläilemään entisen kämppiksen luo, pääsevät paimenet vähän rälläämään Jurin ja Urpon kanssa pitkästä aikaa!

Trau odottelee koska oksa katkeaa ja sen saa varastaa Torelta

2. maaliskuuta 2015

Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään

Huppista, vähän on taas päivittäminen jäänyt... Toren kanssa taas parit aksatreenit takana.


Viimeksi tehtiin taas vähän ohjauksia, ylläolevaa rataa valsseilla ja persjätöillä. Nostettiin Toren kanssa radalle vielä rimoja vähän aikaisempaa korkeammalle, ei tuo tainnut edes tajuta hyppyjen korkeuden kasvaneen. Alku oli vähän sähläystä, ei olisi malttanut keepis keskittyä, ja odottaminenkin on tosi tylsää, taitaa mennä paikallaolo tehotreeniin... Vikat pari kertaa meni kyllä ihan huipusti, on tuo vaan niin mahtava agikaveri!

Lisäksi vähän pussia ja takaakiertoja muutaman esteen radalla.

Puolentoista viikon takaisista treeneistä ei puhuta... Silloin oli vain tyttöjä! Pari ilmeisesti juuri tärppipäivät ohittanutta narttua samassa hallissa, oli keskittyminen vähän muualla... Kai me jotain rataa yritettiin tehdä :D Plus aloiteltiin vähän keppejä, joista tuskin jäi mitään herra kelpien mieleen.

Muuten ei olla tehty mitään ihmeellistä. Vetokelitkin oli ja meni, joten on tullut vähän taukoa niistäkin hommista. Traun kanssa ollaan vähän canicrossia treenailtu, mutta vaan lyhyitä pätkiä palkkaämpärin kanssa, pitäis lähteä sitäkin jättämään pois seuraavilla kerroilla.

Ja Nana... Ollaan jo siinä mallissa, että kokeillaan tytön kotiuttamista tässä lähiaikoina, päivä on vielä vähän auki. Kulkee jo keskustassakin ihan reippaasti mukana, oli toiset koirat matkassa tai ei. Joskus saattaa hermostua, mutta kaikki paniikit ovat jo jääneet pois, eiköhän tästä ole helppo omistajienkin jatkaa :)

Harmaaparta.