12. elokuuta 2017

Mökkielämää

Ei metsäiltykään viime viikolla sen enempää, jatkuvan sateen takia ajeltiin vaan mökille. Ollaan oltu, ulkoiltu ja etenkin uitu monta kertaa. Tai siis mä olen uinut Toren kanssa ja Trau on kaivellut ja kierinyt hiekassa corgimaiseen tapaan.


Torella on aina pienoisia ongelmia ekan kastautumisen kanssa, sen jälkeen voi hyppiäkin veteen kovalla kiireellä. Mutta se eka kerta on aina luokkaa tämä (videoon sisältyy myös "menemene"-kannustusta, jonka korvianne säästääkseni poistin):


Ollaan me sit ihan vähän treenattukin, molempien kanssa muutamat lyhyet pätkät rallya parina päivänä. Ja Tore on jostain syystä tehnyt myös kapulan pitämistä suussa, hmmm... 





2. elokuuta 2017

Rallyy ja aksaa


Kyllä me viime viikolla treenattiinkin, käytiin kolme kertaa pyörähtämässä hallilla. Trau on jatkanut keppitreeniä. Kaikki kepit onnistuu jo ilman helpottamista mutta aika paljon oon tehnyt edelleen vinoilla helpottaen, vauhtiakin on alkanut löytyä lisää ja kyllä me ehditään niitä vaikeuttaa myöhemminkin. Eri lähetyskulmat sujuu pääsääntöisesti nekin, pieneltä ratapätkältäkin malttaa jatkaa kepeille ja jopa keskittyä niihin. Keinukin näyttää tosi kivalta, osaa pysähtyä itsenäisesti vaikka olisin kauempana eikä ole kertaakaan loikkinut kontaktipinnan yli. Ei siis paljoa hiomista siinäkään. A:ta tehty muutama kerta putken kautta, ei kertaakaan mitään ohitusyrityksiä siinäkään ja laukkaa nätisti alas asti ilman turhia pomppuja.

Trau on tehnyt myös ihan vähän rallyjuttuja, seuruussa kulkee vähän turhan kaukana (oon tottunut Toreen joka välillä mm. talloo mun varpaille kun tahtoo olla lähellä) mutta ei siinä muuten mitään valittamista, tiheetä palkkausta vaan vaatii. Edistää kyllä välillä, neiti on niin kovin kiireinen. Osaa tulla sivulta eteen ja molemmilla tavoin takaisin sivulle aika pienillä käsimerkeillä ja käännökset sujuu, saksalaisessa vielä vähän tekemistä. Tykkää se ihan kivasti rallattelustakin, häntä ainakin vispaa joka kerta kovasti.

Toren kanssa on rallateltu. Oon nyt naksutellut sille kontaktista seuruussa, vaikken varsinaisesti sitä vaadi. Mutta ehkä se keskittyminen pysyisi kisatilanteessakin alusta asti paremmin jos katsoisi mua eikä sitä mitä missäkin suunnassa tapahtuu :D Nopeesti sen hoksasi ja tuntuu muutenkin seuraavan vähän aikaisempaa paremmin. Alokasluokan liikkeissä ei mitään isompaa hiomista ole, se osaa kunhan itse osaan, joten ollaan vähän tutkiskeltu avoimen kylttejä valmiiksi. Aika tuttujahan ne on ja suurinta osaa ollaan tehty ohjatuissa radallakin, mutta istu, askel oikealle, istu -kyltti on tuottanut keepikselle pieniä vaikeuksia. Etupää tulee mukana, mutta takapää ei. Ollaan nyt muutama kerta hyödynnetty tasapainotyynyä ja pyöritty sen ympärillä Toren etutassut tyynyn päällä, josko se takapääkin sieltä löytyisi mukaan. Jos ei näin, niin sit vaan opetellaan sivuttain liikkuminen erikseen jotenkin, itsekseen se ei tuolta selvästikään tule.

Sunnuntaina tehtiin vielä treeni hallilla, tämän kuun halli on rempassa joten ainakin aksailuista tulee nyt vähän taukoa, rallya onneksi pystyy tekemään melkein missä vain. Trau aloitti maanantaina juoksutkin, vähän turhan aikaisin suunnitelmia ajatellen mutta katsotaan mitä keksitään vai keksitäänkö mitään.


Huomenna taas metsäillään ainakin useampi tunti jollei olla yötäkin, ja metsäilyn jälkeen suunnistetaan mökkeilemään :)

28. heinäkuuta 2017

Lopen Melkuttimilla


Eilen aamulla kerättiin tavarat kasaan ja käännettiin auton nokka kohti Lopen Melkuttimia, suunnitelmana kiertää Iso-Melkutin ihan rauhalliseen tahtiin parissa päivässä. Reittihän ei ole pitkä, 7,1km eikä jyrkkiä mäkiäkään ole kovin montaa. Toki siellä kulkee myös Ilvesreitti ja pienempiä polkuja, joten pidempiäkin lenkkejä siellä saa tehtyä helposti. Kelit suosi, eilen tarkeni hyvin lyhythihaisella muttei silti ollut liian kuuma koirille. Uitettiin ne heti alkumatkasta ihanan kirkkaassa järvessä. Kierrettiin järvi vastapäivään ja tarkoituksena oli jäädä Lepakkolaavulle yöksi. Laavulla oli kuitenkin jo joku amstaffityyppinen koira, joka karasi suoraan Traun päälle ja omistajansa ei ollut mitenkään yhteistyökykyinen, joten päätettiin jatkaa matkaa ja etsittiin toinen leiripaikka. Trau selvisi onneksi säikähdyksellä, vaikkei koskaan varsinkaan jo valmiiksi vieraiden koirien kanssa epävarmalle koiralle tuollaisia kokemuksia tahtoisi. Ei kuitenkaan näyttänyt stressaavan myöhemmin yhtään vieraista koirista, joten toivottavasti ei jäänyt kaivelemaan.



Löydettiinkin sitten sopiva leiripaikka seuraavan sillan vierestä, vettä molemmin puolin ja oli varmasti laavua rauhallisempi paikka. Eikä edes ötököitä riesana, tasan yksi paarma ja yksi hyttynen :D Kasattiin leiri pystyyn, kokkailtiin ja istuskeltiin rauhassa muutama tunti. Illalla käytiin vielä seikkailemassa pieni lenkki metsäpoluilla sillan toisella puolen ja Trau toki tapansa mukaan kävi vähän kastautumassa järvessä.

Harvinaisen epämukavalta vaikuttava tyyny, mutta Trau torkkui siinä varmaan tunnin :D

Tänään aamulla liikkeellä ei ollut juurikaan muita, joten koirat saivat pyöriä vapaana leirin vieressä ja kivat painit vetivätkin! Syötiin ja siivoiltiin jäljet ihan rauhassa, ja seikkailtiin vielä lähiympäristössä ennen teltan purkamista ja tavaroiden pakkaamista. Loppumatkalla autolle olikin vähän enemmän korkeuseroja kuin eilisellä pätkällä, ja sen verran lämpimämpi että uitettiin koiria välillä. Hyvin kuitenkin jaksoivat lämmöstä huolimatta.

Reitti oli kokonaisuudessaan hyvin merkitty, eksyä ei voinut kun vähän polkujen risteyskohdissa piti silmiä auki. Kivaa maastoa, ihanan kirkasta vettä ja ainakin näin arkena huomattavasti esimerkiksi Liesjärveä rauhallisempi paikka. Liikkeessä ollessa vastaan tuli vain pari polkupyöräilijää koko matkan aikana, laavujen luona oli jonkun verran porukkaa mutta aika rauhassa saatiin olla. Telttahan meillä oli heti polun vieressä, muttei siinäkään ollut ohikulkijoita mitenkään jatkuvasti. Räyskälän ilmailukeskus on ihan Melkuttimien vieressä, pienlentokoneista lähtevä melu pienenä miinuksena, muttei niitäkään siellä mitenkään häiritsevästi ja jatkuvasti pyörinyt.

Kiva paikka jota uskaltaa suositella! Mulle tämä oli toka kerta Melkuttimilla, eikä varmastikaan viimeinen.