20. marraskuuta 2018

Trau hammashoidossa


Tänään oli Traun vuoro suunnistaa hammaskivenpoistoon, joskin hommasta tuli lopulta vähän ajateltua suurempi. Ennen rauhoitusta vielä eläinlääkärin kanssa kurkittiin suuhun ja oltiin molemmat sitä mieltä, että helppo ja nopea homma. En olisi sitä vielä edes hammasputsaukseen vienyt jos ei olisi sterilointisuunnitelmaa jonka takia halusin ne pienetkin ientulehduksen alut sieltä pois. Sterilointi saa nyt kuitenkin todennäköisesti odottaa ensi vuoteen vaikka suunnitelma oli hoitaa se ensi kuussa. Saa nyt toipua tästä ihan rauhassa ensin.

Trau jäi eläinlääkäriin nukkumaan, ja aika pian tulikin soitto jossa kysyttiin lupaa poistaa heiluvat hampaat, jossain takahampaassa oli jotain mätääkin jo. Tuli vähän yllätyksenä, täysin oireeton koira, söi innolla luuta viimeksi pari päivää sitten. Ja näkyvää hammaskiveähän sillä oli jonkun verran vähemmän kuin Torella ennen sen hammashoitoa, eikä homma Toren kohdalla tosiaan ollut muu kuin nopea hammaskiven poistaminen.

Yhteen poistokohtaan tuli tikit, joten pari viikkoa mennään mössöruoalla ja puhdistellaan jos sinne näyttää jäävän ruokajämiä kiinni. Keppien syömistäkin pitää nyt jotenkin vältellä, taitaa mennä kuonokoppahommaksi nyt irtiolot. Traullahan on metsälenkeillä melkein aina keppi suussa.

Ympyröidyt hampaat lähti.
Tore taas on testaillut uutta jumppapomppaa. Ei riittänyt pelkkä ohut takki enää, pomppa on nyt hieman sitä lämpimämpi vaihtoehto, mutta pakkasen puolella tarvitsee kyllä molemmat takit päälle. Jumituksia sillä on taas, osteopaatille pitäisi varata aikaa josko sen jälkeen selviäisi taas vähän pienemmällä pukemisella. Piti varata se aika jo aikaisemmin, mutta Traun lääkäriajan saaminen oli aika sählinkiä ja hampaat hoidettiin Eurassa, niin ei ollut mitään tietoa siitä koska ollaan kotona. Nyt on onneksi aikataulut vihdoin selvillä. Hieronnan Tore sai pari päivää sitten ja sitä kautta sentään vähän helpotusta, mutta kyllä se osteopatia on Toren kohdalla se tärkein juttu jolla takajalan pompottelut saa pysymään poissa. Ei se nytkään joka lenkillä pompottele, mutta jos kävellään hitaasti tai pysähdellään niin helposti siinä tulee sen verran kylmä että pompottelut alkaa. 

Mun kiertäminen peruuttaen alkaa olla Torella kivasti hanskassa, pientä käsiapua tarvitsee vielä mutta muuten sujuu yllättävän kivasti :) Traulla on homma vähän enemmän kesken, ja sille pitää nyt ennen jatkamista kehittääkin jotain pikkukoirille tarkoitettuja nappuloita pehmeämpää palkkaa hetkeksi. Sillä tuskin on mitään esim. nakkeja vastaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti