Vuodenvaihde ja hammashuoltoa

Tore ei nuorena välittänyt raketeista mitään. Viime vuonna se oli hetkittäin hieman huolestunut. Tänä vuonna ensimmäiset paukkeet meni ihan ok, tuijotteli ikkunasta aika rennon ja uteliaan oloisena, jonka jälkeen siirtyi ikkunan luota hieman hiljaisempaan paikkaan löhöilemään. Illalla joskus kymmenen maissa koirat saivat luut nenien eteen, mutta Tore vain nuolaisi omaansa muutaman kerran ja tuli viereen makoilemaan. Normaalisti se on aina innoissaan luista ja niitä kerjäämässä. Läähätteli, siitä en tiedä johtuiko se stressistä vai kuumuudesta, kun makoili siinä vaiheessa sohvalla kerällä mun jaloissa ja sisällä oli aika lämmin.

Kahden maissa käytiin ulkoilemassa, mutta edelleen paukkui jonkun verran. Parit pissat tuli, mutta muutoin kamala hinaus ja kiire takaisin sisälle. Kakkahätäkin selvästi oli, mutta ei uskaltanut käydä. Kissanruoka sentään kelpasi ulkonakin ja syömisen avulla rauhoittui aina hetkeksi. Seuraava kakatusyritys neljän aikaan, edelleen raketit paukkui... Toki vähemmän ja hetkittäin Tore oli ihan rentonakin, se palautuu kyllä nopeasti kunhan pauke ei ole jatkuvaa.

Kakka tuli kuitenkin vasta aamulla. Silloinkin paukkui, mutta enää hyvin satunnaisesti. Siinä missä etuajassa amuttuihin yksittäisiin raketteihin Tore ei reagoinut mitenkään, myöhässä ammuttuja jäi hetkeksi kuuntelemaan. Häntä pysyi kuitenkin jo ylhäällä melkein koko lenkin :)

Pysytään nyt varmuuden vuoksi ainakin pari päivää pelkissä hihnalenkeissä. Tore sai onneksi eilen rällätä metsässä kunnolla, hetken uuden kaverinkin kanssa, joten muutama kevyempi päivä ei sitä haittaa mitenkään. Kaikki treenailutkin ollaan nyt hoidettu pimeän aikaan koirapuistossa, joten saavat olla tauolla nekin. Talvi vähän rajoittaa treenipaikkoja, etenkin kun Torelle tulee kylmä jos se joutuu odottelemaan paikoillaan. Siitä puisto on kiva, Trau ehtii temppuilemaan sillä välin kun Tore vetää omaa ralliaan pallon kanssa eikä paikallaan odottelua tule juuri yhtään. Toren treenihetket Trau kyllä käyttää joko oman lelunsa järsimiseen tai keppien silppuamiseen, mutta ei ole kertaakaan vaikuttanut yhtään viluiselta.

Trau ei tänäkään vuonna välittänyt raketeista ollenkaan, kulki lenkit reippaasti vaikka välillä paukkuikin ja sisällä veti luuta kovalla innolla.

Saatiin vihdoin myös se lasten sähköhammasharja! Käytetään kyllä vielä vanhojakin harjoja jonkun verran, sähköharjalla en ole vielä ihan takimmaisia hampaita ja sisäpintoja yrittänyt harjailla vaan totutellaan siihen ihan rauhassa. Molemmat antaa sillä harjata kunhan saavat ruokaa palkaksi, joten varmaan parin viikon sisällä päästään vaihtamaan kokonaan siihen.

Harjan lisäksi meillä on käytössä kerran-pari viikossa dentisept-geeli. Satunnaisesti harjausten jälkeen myös bucadogin geeli, vaikken olekaan sen hyödyistä täysin varma noiden kohdalla. Mutta ei siitä mitään haittaakaan ole ja molemmat tykkäävät sen mausta, joten se menee myös palkkana :D Toivottavasti näillä keinoilla pysyy hampaat kunnossa molemmilla!